Konstit on monet sanoi kissa kun akalla pöytää pyyhki

Kuva täältä. Lisenssi

Jaahas, mitenkäs se viime viikkoinen hävikkiviikko sujui noin niin kuin omasta mielestä? Minä täällä päässä vähän häpeissäni tunnustan, että hävikkiä syntyi, ei mahda mitään. Tosin hävikki oli syntynyt jo aiemmin, ja konkretisoitui vasta nyt kuiva-ainekaapin, jääkaapin ja pakastimen siivouksen myötä. Ruoantähteiden kanssa oli kerrankin tiukkana. Uutta ruokaa ei tehty ennen kuin tähteet olivat tulleet syödyiksi. Ei nämä jutut mitään rakettitiedettä ole, vähän selkärankaa ja suunnitelmallisuutta, niillä edistyttiin jo ihan hyvin.

Pakastimen ja vihanneskorin tyhjennyssalaatti

Kuiva-ainekaappi oli aika hyvässä kuosissa, mutta ihan hyvällä hetkellä tein inventaaria. Ostoslistalla on ollut mm. mannasuurimot ja kaurahiutaleet ja kas, molempia löytyi ylähyllyn tuplapakkaus-varastosta avaamattomat paketit. Päiväykset olivat jo ehtineet mennä, mutta sen verran tuoreesti, että päätyvät käyttöön. Samasta paikasta löytyi myös 3 pakettia tomusokeria ja 3 avaamatonta pakettia alumiinifoliota. Ei poisheitettävää.

Päällisin puolin jääkaappi näytti aika hyvälle, ei ääriään myöten täytetylle. Vaan kun siivoamaan ryhdyin niin johan paljastui hävikkiäkin.  

Jääkaappiratsian hävikki

 Meidän perheen jääkaapin tavallinen klassikko on maksamakkarapötkö johon on jätetty pelkät rippeet. Pakkaus kun on niin pieni, että jämä häviää samaan paikkaan kuin minä muinoin lavatansseissa eli sinne jonnekin takaseinän tuntumaan.  Avatun maksamakkarapötkön päähän on muuten saatavissa sellainen muovinen suojahärpäke. No tätä yksilöä ei ollut suojahärpäke koristanut eikä maksamakkaran lopulla ollut mitään toivoa jäljellä. 

Poisheittämisen syy; pilaantunut vaikka päiväystä olisi ollut jäljellä.

Samasta paikasta, eli takaseinän vierustalta löytyi yksinäinen grillimakkara. Grillimakkarasta ei kerta kaikkiaan ole sopivaa pakkausmuotoa olemassa, neljä on liian vähän, seuraava pakkauskoko on useimmiten liikaa. Voi kun voisi ostaa grillimakkaroita irtomyynnistä, jokaiselle juuri oman maun mukaan. Meidän taloudessa esimerkiksi kukaan muu ei tajua, että ryynimakkara on makkaroista parasta. Sen kerran kun sitä ostan, niin päädyn sitten säästösyistä syömään enemmän kuin hyväksi olisi. Ai pakkaseen loput? Niinpä. Tämä nyt jääkaapista löytynyt yksilö oli jäänyt jostain grillauksesta yli. Ajatuksena oli varmaan ollut upottaa yksilö johonkin ruokaan, mutta upottamatta oli jäänyt ja makkaraparka päätyi peruuttelemaan taaksepäin kunnes ikä ja terveys menivät. 

Poisheittämisen syy: pilaantunut, päiväyskin mennyt jo ennen hävikkiviikon alkua.

Mutta sitten se seuraava löydös; rahkapurkki toukokuun päiväyksellä Olen minä nyt sentään kevään jälkeen jääkaappia siivonnut. Olen! Varmasti olen. Olenhan?  Olenkohan …..? En toden totta ole turhan tarkka `parasta ennen` päiväysten kanssa vaan luotan ensisijaisesti aisteihini. Tällä kertaa päätin jättää aistinvaraisen tarkastelun väliin ja siirsin rahkan hävikkiin.

Poisheittämisen syy; päiväys mennyt.

Jonkin päivän pizza-illan säilykepersikan loput pilkoin mustikkapiirakan joukkoon. Puuttuvan rahkan korvasin vanhaksi menossa olevalla smetanalla. On muuten ihan käsittämätöntä, että tässä taloudessa oli smetanaa menossa vanhaksi. Smetana on nimittäin ainesosa joka käy ihan mihin tahansa ruokaan; suolaiseen tai makeaan, kylmään tai kuumaan. En vaan keksi yhtään ruokaa mikä ei smetanalla paranisi. Pizza taasen on ihan paras paikka hävittää ylikypsät banaanit, nam. Koskakohan muuten jokin kodinkonevalmistaja ymmärtää tehdä jääkaapin ulosvedettävillä hyllyillä, vai onko sellaisia jo olemassa? Ostan, jos on.

Olipa kaiken kaikkiaan hyvä ja tarpeellinen muistutus viettää hävikkiviikkoa oikeasti tarkkailemalla omia toimiaan ja tekemällä (edes kerran vuodessa) kunnon kaappitarkastus.

Ja ne monet konstit; kuopus oli lähdössä lenkille. Juoksushortsit olivat juuri pyörähtäneet pesukoneessa ja olivat siis kosteat. Tyyppi tunki shortsit mikroon minuutiksi. Olivat sitten kuulemma ihan riittävän kuivat.