Salo Suomen kurpitsapääkaupungiksi !

 

Kuva pixabay

Asun kaupungissa, joka oli muinoin tunnettu ainoastaan Nokian kännyköistä ja sittemmin vielä tunnetumpi Nokian lähdöstä.  Mutta nyt viimein Salolla on mahdollisuus tulla tunnistetuksi jostain aivan muusta; nimittäin kurpitsoistaan. Jo neljännen kerran järjestettävän kurpitsatapahtuman myötä Salosta on hyvää vauhtia kehittymässä siis Suomen epävirallinen kurpitsapääkaupunki.  Vaikka kurpitsa ei (vielä) ole Suomessa likikään yhtä suosittu kuin Yhdysvalloissa, niin kyllä täälläkin aletaan jo enenevässä määrin rakentaa tapahtumakulttuuria kurpitsakauden ympärille.   Ja tokihan kaikki valoa, iloa ja tunnelmaa tuovat tapahtumat otetaan mielihyvin vastaan aikaan, jolloin kesä on enää muisto eikä joululle vielä haluaisi suoda ajatustakaan.

 

Kuva Pixabay

Salossa alun perin paikallisten iloksi ja valoksi tarkoitetusta tempauksesta on tänä vuonna kasvamassa tapahtumakokonaisuus, joka niittää myös valtakunnallista näkyvyyttä.   Rannikon puutarhan pienimuotoisesta kurpitsalyhtyjuhlasta kasvaa tänä vuonna alueen yrittäjien yhteistyössä rakentamat kurpitsaviikot. Tapahtuman keskiössä ovat edelleen tuttuun tapaan sadat Halikon museosillan viereisellä kurpitsapellolla tienoota valaisevat lyhdyt.   Vierailuun kurpitsapellolla kannattaa kuitenkin yhdistää paljon muutakin mukavaa tekemistä Halikon alueella.  Ensin vaikkapa ostoksille Design Hilliin, ehkä golfaamaan tai kävelylle Wiurilan kartanolle,  sitten museovierailulle Halikon museoon ja viimein vielä syömään Rikalanmäellä sijaitsevaan Rikalan Krouviin.  Halikon kirkon konserttikalenterikin kannattaa tarkistaa. Tarjonnasta on helppo rakentaa juuri itselleen sopiva kombo tekemistä syksyisessä Salossa!  

 

Kuva Flickr

Pumpkin season
 

Yhdysvalloissa `pumpkin seasonia` vietetään lokakuussa ja kurpitsalla on Halloweenin lisäksi suuri rooli myös amerikkalaisten kiitospäivän vietossa. Amerikkalaisillehan Halloween on se juhla, jossa kierretään naapurien ovilla karkkia keräten tai kepposia tehden. Juhlan viettoon kuuluvat naamiaisasut, joiden tarkoitus on pelotella aaveet ja henget kauas pois. Olennainen osa juhlaa ovat erilaiset kurpitsalyhdyt ja valot, osuuhan Halloweenin vietto keskelle syksyn pimeyttä.  Syys-lokakuussa järjestetään ympäri Yhdysvaltoja myös runsaasti erilaisia kurpitsafestivaaleja.  Tuohon ajankohtaan osuu juuri kurpitsojen syyskorjuu, jolloin juhlissa voi olla tuoreita kurpitsoja ja kurpitsatuotteita esillä ja myytävänä.  Suomessakin on moni seurannut Pienten perhe -ohjelman myötä Roloffin perheen maatilan kurpitsasesonkeja. Maailman kurpitsapääkaupunki on Morton, Illinoisissa Yhdysvalloissa.

Kuva Flickr

Suuri Kurpitsa ja Tenavat

Kurpitsoista ei kerta kaikkiaan voi puhua mainitsematta Tenavat-sarjakuvan Suurta Kurpitsaa. Tenavissahan Eppu odottaa kurpitsamaalla joka vuosi Suuren Kurpitsan ilmestymistä.  Tarinan mukaan Suuri Kurpitsa nousee kaikkein vilpittömimmästä ja epäteennäisimmästä kurpitsapellosta jakamaan lahjoja niille, jotka ovat uskossaan vankkumattomia.  Epun vankkumatonta uskoa Suuren Kurpitsan ilmestymiseen ei muiden epäusko horjuta. Kaikkea mahdollista puhki-analysoivat aikuiset ovat päätelleet kyseessä olevan Charles M. Shulzin teologiaan ja raamatun tutkimukseen kohdistuvaa sarkasmia ja metafora lapsenuskosta ja uskonnosta. 

It´s the Great Pumpkin, Charlie Brown –piirroselokuvan esittäminen kuuluu Yhdysvalloissa Halloweenin perinteeseen yhtä kiinteästi kuin Lumiukko-animaatio meillä jouluun. Toivottavasti jonain vuonna Suuri Kurpitsa viimein ilmestyy juuri Tenavien kurpitsapellolle, jos ei sitten eräälle halikkolaiselle pellolle ..

Kurpitsaviikkoja vietetään ajalla 11.10 – 24.10. Lisätietoa ja linkkejä osoitteessa www.kurpitsaviikot.fi

PS Kurpitsa on vuoden vihannes 2021.

#kurpitsaviikot #rannikonpuutarha #suosittelensaloa

 

Kurpitsajuhlat!

 

Meillä Suomessa satokausiajattelun suurin yksittäinen huippuhetki taitaa olla uusien perunoiden ilmestyminen ruokapöytiin.   Juhannuskaan ei kerta kaikkiaan olisi mitään ilman uusia perunoita, vaikka sitten Ruotsista rahdattuja.

Jenkkien satokalenterissa suurimman hälyn taitaa saada aikaiseksi kurpitsa. `Pumpkin seasonia` vietetään lokakuussa ja kurpitsalla on Halloweenin lisäksi iso rooli myös amerikkalaisten kiitospäivän vietossa.  Amerikkalaisillehan Halloween on se päivä, jolloin kierretään naapurien ovilla karkkia keräten ja kepposia tehden.  Juhlan viettoon kuuluvat naamiaisasut, joilla on tarkoitus pelotella aaveita ja henkiä kauas pois. Olennainen osa juhlaa ovat erilaiset kurpitsalyhdyt ja valot, osuuhan Halloweenin vietto keskelle syksyn pimeyttä.   

Syys-lokakuussa järjestetään ympäri Yhdysvaltoja myös runsaasti erilaisia kurpitsafestivaaleja.  Tuohon ajankohtaan osuu juuri kurpitsojen syyskorjuu, jolloin juhlissa voi olla tuoreita kurpitsoja ja kurpitsatuotteita esillä ja myytävänä.  Suomessakin on moni seurannut Pienten perhe -ohjelman myötä Roloffin perheen maatilan kurpitsasesonkeja.

Vaikka kurpitsa ei Suomessa olekaan likikään yhtä suosittu kuin Yhdysvalloissa, niin kyllä täälläkin aletaan jo enenevässä määrin rakentaa tapahtumakulttuuria kurpitsakauden ympärille.   Ja kyllähän kaikki valoa, iloa ja tunnelmaa tuovat tapahtumat otetaan mielihyvin vastaan aikana, jolloin kesä on enää muisto eikä joululle vielä halua suoda ajatustakaan.

Salosta on hyvää vauhtia kehittymässä Varsinais-Suomen, tai ehkä koko maan epävirallinen kurpitsapääkaupunki,  kun jälleen tänäkin vuonna  sadat  kaiverretut kurpitsalyhdyt loistavat halikkolaisella pellolla. Kyseessä on halikkolaisen Rannikon puutarhan kolmatta kertaa järjestämä lyhtyjuhla.  Alun perin paikallisten iloksi ja valoksi tarkoitetusta tempauksesta on kasvamassa valtakunnallinen tapahtuma.  Kurpitsalyhdyt löytyvät Halikosta Vanhan Turuntien varrelta, aivan Halikonjoen ylittävän vanhan museosillan vierestä.  

Suuri Kurpitsa ja Tenavat

Kurpitsoista ei kertakaikkiaan voi puhua mainitsematta Tenavat-sarjakuvan Suurta Kurpitsaa. Tenavissahan Eppu odottaa kurpitsamaalla joka vuosi Suuren Kurpitsan ilmestymistä.  Tarinan mukaan Suuri Kurpitsa nousee kaikkein vilpittömimmästä ja epäteennäisimmästä kurpitsapellosta jakamaan lahjoja niille, jotka ovat uskossaan vankkumattomia.  Epun vankkumatonta uskoa Suuren Kurpitsan ilmestymiseen ei muiden epäusko horjuta. Kaikkea mahdollista puhki-analysoivat aikuiset ovat päätelleet kyseessä olevan Charles M. Shulzin teologiaan ja raamatun tutkimukseen kohdistuvaa sarkasmia ja metafora lapsenuskosta ja uskonnosta. 

It´s the Great Pumpkin, Charlie Brown –piirroselokuvan esittäminen kuuluu Yhdysvalloissa Halloweenin perinteeseen yhtä kiinteästi kuin Lumiukko-animaatio meillä jouluun. Toivottavasti jonain vuonna Suuri Kurpitsa viimein ilmestyy juuri Tenavien kurpitsapellolle, jos ei sitten eräälle halikkolaiselle pellolle ..

#kurpitsaviikot #rannikonpuutarha #suosittelensaloa

Edit: kurpitsaviikkoja 2021 vietetään ajalla 11.10. 24.10. Lisätietoa osoitteesta www.kurpitsaviikot.fi   ja täältä (vintagentti; Salosta Suomen kurpitsapääkaupunki)

I ♥ Saaren Taika

 

What! Vintagentti goes cosmetics ?!  Ikinä ennen ei Vintagentissa ole nähty minkään kosmetiikkatuotteen esittelyä, mutta nyt sitten koitti sekin päivä, ohhoh.

Tämänkin asian voi tavallaan pistää koronan piikkiin. Nimittäin sattuneesta syystä on jäänyt kampaajakäynnit tänä vuonna koko lailla väliin. Tukkaan on tullut reilusti pituutta, mistä syystä hento ja liukas hius tuntuivat tarvitsevan koko ajan enemmän ja enemmän muotoilutuotteita pysyäkseen edes vähänkään kuosissa. Kaikenlaiset sekalaiset muotoilusuihkeet ja geelit puolestaan laittoivat hiuspohjan todella huonoon kuntoon eli kuivaksi, kutiavaksi ja ärtyneeksi.

Oli siis korkea aika alkaa perehtyä tarkemmin siihen, että millaisia aineita sitä oikein hiuksiinsa ja päänahkaansa markettituotteilla saa ja mitä olisi tehtävissä. Pienen googlettelun ja tutkimustyön seurauksena alkoi kylppärin purnukoiden ainesosaluetteloista löytyä mainintoja kahdesta yleisesti tunnistetusta hiuspohjan ärtymistä aiheuttavasta ainesosasta, nimittäin silikonista ja sulfaatista.

 Silikoni hiustenhoitotuotteissa saa hiukset tuntumaan silkkisen sileiltä ja näyttämään kiiltäviltä, mutta ei se tarkoita, että hiukset todella olisivat terveet tai hyvinvoivat. Silikoni muodostaa hiuksiin (ja päänahkaan) kalvon, jonka alle hoitavien ainesosien on ajan myötä aina vaan vaikeampi päästä. Pinta saattaa tuntua siis hyvälle, mutta hius on sisältä kuiva ja vaurioitunut. Samalla hiuspohjaan kertyvä silikoni tukkii ihohuokosia, mikä saattaa aiheuttaa päänahan ärsyyntymistä ja kutinaa.

 

Sulfaatti puolestaan on hiushoitotuotteissa se tehoaine, joka poistaa likaa ja rasvaa hiuksista ja hiuspohjan iholta. Se vaan toimii välillä turhankin hyvin, eli poistaa samalla hiuksista ja hiuspohjasta myös ne hyvät ja luonnolliset öljyt. Tällöin hiuspohja kuivuu ja saattaa ärsyyntyä kiristäväksi ja kutiavaksi.   Piti siis löytää pikaisesti kokeiluun mahdollisimman lisääaineeton ja sulfaatiton shampoo.  

Olen omissa somekanavissani seurannut jo vuosien ajan Koti Saaressa -blogia ja blogin takaa löytyvän Johanna Amnelinin upeita kuvia ja tarinaa kosmetiikkayrittäjäksi. Tätä kautta on nimenä tullut tutuksi myös Johannan Saaren Taika -tuoteperhe, jonka kosmetiikkatuotteet on suunniteltu erityisesti herkälle iholle ja iho-ongelmien hoitoon.

Saaren Taika valikoitui siis tuoteperheeksi, jonka kanssa lähdin päänahkani lisäainekertymiä vähentämään. Lisäaineettomuus oli toki valinnassa ykköskriteerinä, mutta salolaisesta vinkkelistä katsottuna on paikallisuudellakin  todella iso merkitys.   Saaren Taika -tuotteita voi ostaa omasta verkkokaupasta ja Perniössä sijaitsevasta tehtaanmyymälästä, mutta myös monilta jälleenmyyjiltä. Lähin jälleenmyyjä löytyikin aivan läheltä, kun Salossa sijaitseva Murena otti Saaren Taikaa valikoimiinsa.

 

Murenan Miinan avustuksella kokeiluun valikoitui teepuushampoo. Palashampoon käyttö tuntui ensin vähän omituiselle, mutta nopeasti siihenkin sitten tottui.  Sujautin palashampoon minigrip-pussiin, josta sipaisen tuotetta kosteisiin käsiin. Ensimmäisellä pesukerralla ei tuote minusta vaahtoa tarpeeksi, siksi vaahdotan hiukset kahdesti.   Pesun jälkeen märät hiukset tuntuvat natisevilta ja nihkeiltä, ja mieliteko lotrata hoitoainetta antamaan liukkautta ja sileyttä on kyllä kieltämättä suuri.  Kuivuttuaan hiukset tuntuivat kuitenkin hyville eivätkä lainkaan takkuisille. Jo parin viikon käyttökokemuksella huomaan hiusteni tuuheutuneen ja pärjään vähemmälläkin määrällä erilaisia hiusmuotoilutuotteita. Hiuspohjan kutina ja ärtyneisyys on myös ihan päivänselvästi vähentynyt.

 

Vajaa 18 euroa palashampoosta ei edes tunnu kohtuuttoman kovalle hinnalle. Käytössä palashampoo tuntuu kuitenkin niin riittoisalle tuotteelle, että saattaa hyvinkin osoittautua markettien tarjousshampoita edullisemmaksi. Samalla saa vähennettyä edes vähän muovinkeräykseen kannettavan jätteen määrää. Teepuushampoon ainoa huono puoli on sen tuoksu, mikä minun nenääni ei ole erityisen raikas.  Jahka joskus saan tämän teepuushampoon käytettyä loppuun, niin seuraavaksi voisi kokeilla vaikka greippishampoota.  Meidän perheessä ei kauheasti harrasteta joululahjojen vaihtamista, mutta luulenpa, että muutama palashampoon mallinen paketti saattaa kuusen alta tänä jouluna löytyä…   

Kolme ylintä kuvaa © Saaren Taika. 

#herkkumurena, #suosittelenSaloa, #saarentaika

 

Diy-vinkki raanun uudesta elämästä

Nyt kun suuret ikäluokat ovat sisäistämässä tavaran katoavan arvon ja vimmalla vähentävät pääosin viime vuosituhannen esineistä rakentuvaa irtaimistoaan, on monen perinteisen sisustusesineen kohtalona päätyä tavaraksi, jota kukaan ei enää  kotiinsa halua.  Yksi sellainen kotiesine on raanu. Erilaisia raanuja löytyy parhaillaan kirppiksiltä ja kierrätyskeskuksista runsaasti ja edullisesti.

Raanu on puuvillaiseen loimeen ohuesta villalangasta kudottu tekstiili.  Se on osa suomalaista käsityöperinnettä, jossa sekoittuu itäisiä ja läntisiä käsityövaikutteita. Sileäksi kudottu raanu koostuu yleensä vaakaraidoista sekä toistuvista raitaryhmistä. Nimissä ja väriyhdistelmissä  on viittauksia luontoon ja vahvoihin tunteisiin.

Alun perin raanu oli käyttöesine,  joka toimi makuualustana tai täkkinä. Kun raanun käyttötarkoitus petivaatteena katosi, yleistyi raanujen käyttö seinätekstiileinä. Vielä 1960- ja 70- luvuilla raanuja valmistettiin paljon käsityönä, mutta 1980-luvulle tultaessa raanujen valmistaminen hiipui. Raanunkin tie on kulkenut käyttöesineestä koristeeksi ja lopulta turhakkeeksi.

Täyttä villaa olevassa raanussa on kaikki villan erinomaiset ominaisuudet. Raanu on pehmeä ja joustava. Se on loistava lämmöneristin.  Sen pinta ei ime likaa eikä rypisty.  Miten tätä tarjolla olevaa ja ominaisuuksiltaan ylivertaista materiaalia voisi kierrättää uuteen käyttöön? 

Ompelutaitoiset tekevät raanuista vaatteita, laukkuja ja lattiatyynyjä. Meille ompelutaidottomille soveltuvat raanujen väriyhdistelmät ja materiaali  hyvin myös pieniin naulapyssyllä tehtäviin verhoilutöihin. 

Kuvien raanuilla verhoillut tuolit eivät ole Vintagentin omatekemiä, vaan ne on kuvattu ideaksi ja inspiraatioksi Mathildedahlin ruukkikylässä sijaitsevan Matildankartanon kahvilasta. Matildankartanon leipomo, myymälä ja leipomoravintola on jälleen yksi syy lisää vierailla Mathildedahlin ruukkikylässä. Samaan päivään voi helposti yhdistääkierroksen Salon kirppiksillä, vaikka niitä raanuja etsimässä..

PS. Voiko kukaan keksiä mitään järkevää jatkokäyttöä 80-luvun kuultokudostekstiileille? Niitä vasta kirppiksillä onkin tarjolla...

#suosittelensaloa #mathildedahl @matildankartano