50 shades of pink - aikuisten oikeesti

Olen elänyt nuoruuteni sellaisessa maailmassa jossa pinkki ei ollut millään lailla vakavasti otettava väri vaan osoitus lapsuuden (vielä)  kypsymättömästä mausta tai äklö-romanttisuudesta. Toisaalta pinkkiä taisikin minun nuoruudessani olla vain kahta lajia; haaleaa hattarapinkkiä ja vähän voimakkaampaa barbi-versiota. Pinkki oli väri jota joko yksinkertaisesti rakastettiin tai inhottiin.   Kovin neutraali vaihtoehto se ei koskaan ollut.

Jo muutaman vuoden ajan on ollut selvää, että pinkki on uusi musta. Tai uusi valkoinen, jos sisustuksesta erityisesti puhutaan. Pinkin status on muuttunut eikä se ole enää pelkkä romanttinen tyttöjen väri vaan nykypinkillä on värinä vahva feministinen lataus. Väri on kulkenut pitkän matkan  hattaraisesta Barbi-pinkistä oikeaksi ja vakavasti otettavaksi  väriksi.

Pinkin trendikulku taisi lähteä liikkeelle Tanskasta viitisen vuotta sitten. Murretty  Scandi Pink -nimellä kulkeva roosa  saatiin aikaiseksi poistamalla sävystä sinisyys. Vuoden 2015 sisustusvärikarttojen kuningatar oli metallinhohtoinen Rose Gold. Seuraavana vuonna Rose Quartz oli edeltäjäänsä vähän puuteroidumpi pinkki. Vuoden 2017 värikarttojen ylösnosto  puolestaan oli Millennial Pink. Se on edeltäjiään hillitympi ja murretumpi puuterinen pinkki, johon on lisätty ripaus ruskeaa. Seuraavaksi hittipinkiksi saattaa muodostua entistäkin murretumpi ja ruskeaan taittuva Nude Pink -sävy.  

Millennial Pinkistä tai Delicate Pinkistä  puhutaan usein myös yleisnimityksenä koko vaaleanpunaisen trendiperheelle. Pinkin valtakausi liittyykin aikaan jolloin milleniaalit - eli tällä vuosituhannella syntyneet- ovat aikuistumassa. Ja ovatkin aikuistumassa ihan uudella tavalla – laittaen uusiksi edellisten sukupolvien käsitykset aikuisuuteen kuuluvista asioista. Siksi pinkkikään ei enää jää lapsuuden barbi-leikkeihin ja sateenkaariponien väritykseksi vaan seuraa milleniaaleja lapsuuden yli ja ohi. Edelleenkään pinkki ei ole kovin neutraali valinta, se vain viestii nyt eri asioista kuin ennen. Veikkaanpa, että Millennium Pinkin valtakaudesta riittää tuleville antropologeille ja sosiologeille tutkittavaa.

Itse aloitin varovaisen tutustumisen pinkin uusiin sävyihin metallinhohtoisesta ruusukullasta. 

Meillä poltetaan paljon IKEAN lasisia tuoksukynttilöitä.  Ruusukulta -spraymaalipurkki kädessä aloin miettiä, miten noita arkisia lasikynttilöitä saisi tuunattua astetta juhlavamman näköisiksi. Tein kolme erilaista toteutusta teemasta.

Yksi lasikynttilöistä (kuvassa keskimmäinen) on suihkutettu ensin etikkavedellä, jonka päälle spreijasin ruusukullan sävyä. Nopeasti varovaista taputtelua talouspaperin palalla, jotta pinta tulee elävän epätasaiseksi. Tekniikka kulkee DIY köyhän hopeana ja täällä sekä täällä  siitä perinteisemmät toteutukset.

Toisen lasikynttilän ulkopuolen  sivelin kokonaan ensin erikeepperillä, jonka jälkeen kierittelin lasin korppujauhoissa.  `Leivityksen` kuivuttua spraymaalasin pinnan kevyellä otteella.

Kolmannen kynttilän reunaan siveltyyn liimakerrokseen pyörittelin puolestaan Helmi-perunaryynejä (olivat päässeet menemään kaapissa pahasti vanhaksi, emmä-muuten-ehkä-olisi-lähtenyt-ruualla-taas-leikkimään..). Tällekin purkille siis kerros ruusukullan sävyistä spraymaalia vielä pintaan.

Tykästyin erityisesti tuohon korppujauhoversioon. Vink, vink; voisivat olla aika romanttisen kauniit esimerkiksi osana hääkattausta.

PS. Tässä vielä väriyhdistelmävinkki, jolla surffaat tänä keväänä suoraan pinkkitrendin aallonharjalle. Yhdistele ruusukultaiset yksityiskohdat / somisteet ruosteenpunaiseen tai lämpimään terrakottaan.  

..`like a walk in the park` Teijon kansallispuistossa

Silloin harvoin kun eteläisessä Suomessa on talvi, on siitä otettava kaikki ilo irti. Olimme suunnitelleet menevämme viikonloppuna rinteeseen, mutta päädyimmekin puistokävelylle. Nimittäin kansallispuistoon.

Teijon retkeilyalue muuttui kansallispuistoksi vuonna 2015  ja on siten Suomen toiseksi nuorin kansallispuisto.  Teijolla kasvaa valtaosin nuorta ja hoidettua mäntymetsää. Alue on pääosin aika karua mutta siellä täällä pienet rehevät lehdot ja pulppuavat lähteet tuovat oman lisänsä alueen luontoon.

Merkittyjä reittejä on Teijon kansallispuiston alueella noin 50 kilometriä. Reittien pituus vaihtelee puolestatoista kilometristä kymmeneen kilometriin. Liikuntaesteisille soveltuvia reittejä on yhteensä 3 km. Teijo tarjoaa retkeilymahdollisuuksia erityisesti myös niille, joiden erätaidot ovat vasta aluillaan tai jotka muuten vaan nauttivat helpoista, hyvin varustelluista metsäreiteistä.

Me kävimme maltillisesti kiertämässä  vähän alle 6 km pitkän Matildanjärven kierroksen. Reitti on helppokulkuinen rengasreitti, jossa kuljetaan  metsäpolun lisäksi pitkospuilla sekä ehkä noin kilometrin verran autotien viertä. Laavuja, kotia  ja nuotiopaikkoja oli  lyhyellä reitillä varmaan ainakin viisi. Kaunis talvisää oli houkutellut reitille monia muitakin ulkoilemaan, joten kaikilla taukopaikoilla oli tarjolla seuraa sekä valmis tuli. Eväisiin oli meillä panostettu, mutta silti melkoinen annoskateus iski, kun taukopaikalla viereinen seurue loimutti  lohta. Ensi kerralla ...

Kansallispuistot ovat yli 1000 hehtaarin kaikille avoimia luonnonsuojelualueita ja luontonähtävyyksiä. Valtion maille perustettujen kansallispuistojen ensisijaisena tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuus. Ne koostuvat sekä tyypillisestä suomalaisesta luonnosta  että myös kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkaista kansallismaisemista. Kansallispuistot palvelevat luonnonsuojelun ehdoilla myös virkistystä tarjoamalla ihmisille mahdollisuuden nauttia ja rentoutua luonnossa. Kansallispuistoissa on retkeilijän iloksi merkittyjä reittejä, luontopolkuja, tulentekopaikkoja ja yöpymispaikkoja. 

Valtion retkeilyalueet puolestaan ovat monipuolisia, retkeilyyn ja muuhun luonnon virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita. Retkeilyalueilla on merkittyjä kävely- ja hiihtoreittejä, luontopolkuja, telttailualueita ja laavuja. Niillä harjoitetaan myös rajoitettua metsätaloutta, jossa otetaan huomioon luonnonarvot ja virkistyskäytön tarpeet. Retkeilyalueilla voi yleensä kalastaa ja metsästää.

Ettei mentäisi ihan metsään, niin ajantasaista tietoa kansallispuistojen ja muiden Metsähallituksen retkikohteiden palveluista kannattaa käydä lukemassa www.luontoon.fi -sivustolla.

Ps. Cambridgen sanakirjan mukaan sanonta `like a walk in the park`   on jotain sellaista tekemistä mikä on hyvin helppoa ja yleensä erittäin miellyttävää.   Sitäpä!

Pakkopullaa

Pakko saada pullaa!

Eilen iski mahdoton pullan mieliteko. Koska leivonta ei edelleenkään ole suurimpia vahvuuksiani, piti jälleen yllyttää aviomies mukaan tekemään leivonnan tekninen osuus eli mittaaminen ja ajanotto.  Perusbostonpulla muuntui Nutella-versioksi täytteen avulla, joka on sekoitus Philadelphia-tuorejuustoa, Nutellaa ja fariinisokeria. Toskakuorrutuksella täydennettynä pullasta tuli kivasti pähkinäinen ja juuri sopivasti tahmainen iltaherkku.

Tämä Vintagentti-blogin kirjoittaminen on viime aikoina tuntunut pikkuisen pakkopullalle. Ideoita ja to-do -listoja olisi vaikka miten paljon, mutta ei ole sisätiloja kummoisellekaan tuunaus- ja harrastustoiminnalle. Ulkona lumihangessa tai vähintään pimeässä juttujen duunaaminen ei houkuta sitten yhtään. Ja jos ja kun aikaansaannoksia olisi esiteltäväksi niin viimeistään kuvien ottaminen osoittautuu sietämättömän pimeäksi puuhaksi.   Silti ajoittaisesta tahmaisuudesta huolimatta haluan edelleen harrastaa blogin kirjoittamista. Haluan pitää Vintagentin hengissä ja hyvinvoivana, koska tiedän että valoisammat ajat ovat ihan kohta koittamassa.

Niinpä siis täten on aika ilmoittaa Vintagentti-blogin karistavan nyky-yhteiskunnan suorituspaineet harteiltaan ja siirtyvän tästä eteenpäin muinaisen agraariyhteiskunnan rytmiin. Silloin  kun valo on vähissä, silloin Vintagentissa  siirrytään toimimisen sijaan tuumimisen, suunnittelun ja puhdetöiden kauteen.  Vaan sitten kun olosuhteet ovat suotuisat ja päivät pitkiä ja valoisia ja energia korkealla,  silloin ollaan täälläkin (toivottavasti) jälleen aktiivisia ja aikaansaavia.  Silloin tehdään ja toimitaan, postataankin vaikka monta kertaa viikossa jos sikseen tulee.

Siispä nyt kannan nutellapullan sohvapöydälle, keitän kahvit, vedän villasukat jalkaan ja kaivaudun sohvatyynyjen keskelle viettämään lepokautta.  Tänne palataan sitten kun hyvältä tuntuu; ehkä se on ensi viikolla tai ensi kuussa,  kuka tietää…