#kotonakotimaista

Tulin ihan vaan nopsaan  #kotonakotimaista -kampanjan hengessä huikkaamaan yhdestä (minulle erittäin) paikallisesta vaatemallistosta, nimeltään Second Chance.  Kyseessä on  vuonna 2008 perustettu naisten- ja lastenvaatemallisto, jonka pohjana ovat eettiset ja ekologiset arvot.

Second Chancen vaatteet suunnittelee Maija Nuppula Mathildedalin ruukissa, kaavoitus tapahtuu Hämeenlinnassa, vaatteet leikataan ja ommellaan Hattulassa ja Maijan piirtämät printit painetaan Aitoon kylässä Pälkäneellä. Jokaisen tuotteen jokainen valmistusvaihe on siis tehty suomalaisessa perheyrityksessä, mikä takaa sen, että tuotteet valmistaa ammattitaitoinen, aikuinen ihminen. Malliston vaatteita ja tekstiilejä myydään Mathildedahlissa sijaitsevassa puodissa, mutta mallistolla on myös verkkokauppa.

Second Chancen verkkokauppaan pääset tästä linkistä.

Nyt on vaan lujasti luotettava  siihen , että tästä ahdingosta seuraa  jotain hyvääkin. Pakon edessä tehdyt muutokset osto- ja kulutustavoissa jäävät toivottavasti ainakin joiltain osin pysyviksi, sittenkin kun valinnan mahdollisuudet jälleen laajenevat. Itse olen jo parin viikon kokemuksella huomannut, että harventuneiden kauppakäyntien myötä on ainakin ruokailuihin tullut suunnitelmallisuutta, mikä puolestaan on vähentänyt ruokahävikin lähes olemattomiin.

Tässä vielä listattuna joitain muita vaatemerkkejä,  joiden suunnittelu ja valmistus valtaosin tapahtuu Suomessa:

Aleksiina Design

Beea Design

E/S Design

Kude

Lumoan

Marja Rak

Melli Ekodesign

Mori Collective

MUKA VA

Nomen Nescio

Nouki

Nousu

Keli

R-Collection

Second Chance

Puuttuuko listalta oma suosikkisi? Huikkaa niin lisätään.

#kotonakotimaista #suosittelensaloa 

Diy-vinkki raanun uudesta elämästä

Nyt kun suuret ikäluokat ovat sisäistämässä tavaran katoavan arvon ja vimmalla vähentävät pääosin viime vuosituhannen esineistä rakentuvaa irtaimistoaan, on monen perinteisen sisustusesineen kohtalona päätyä tavaraksi, jota kukaan ei enää  kotiinsa halua.  Yksi sellainen kotiesine on raanu. Erilaisia raanuja löytyy parhaillaan kirppiksiltä ja kierrätyskeskuksista runsaasti ja edullisesti.

Raanu on puuvillaiseen loimeen ohuesta villalangasta kudottu tekstiili.  Se on osa suomalaista käsityöperinnettä, jossa sekoittuu itäisiä ja läntisiä käsityövaikutteita. Sileäksi kudottu raanu koostuu yleensä vaakaraidoista sekä toistuvista raitaryhmistä. Nimissä ja väriyhdistelmissä  on viittauksia luontoon ja vahvoihin tunteisiin.

Alun perin raanu oli käyttöesine,  joka toimi makuualustana tai täkkinä. Kun raanun käyttötarkoitus petivaatteena katosi, yleistyi raanujen käyttö seinätekstiileinä. Vielä 1960- ja 70- luvuilla raanuja valmistettiin paljon käsityönä, mutta 1980-luvulle tultaessa raanujen valmistaminen hiipui. Raanunkin tie on kulkenut käyttöesineestä koristeeksi ja lopulta turhakkeeksi.

Täyttä villaa olevassa raanussa on kaikki villan erinomaiset ominaisuudet. Raanu on pehmeä ja joustava. Se on loistava lämmöneristin.  Sen pinta ei ime likaa eikä rypisty.  Miten tätä tarjolla olevaa ja ominaisuuksiltaan ylivertaista materiaalia voisi kierrättää uuteen käyttöön? 

Ompelutaitoiset tekevät raanuista vaatteita, laukkuja ja lattiatyynyjä. Meille ompelutaidottomille soveltuvat raanujen väriyhdistelmät ja materiaali  hyvin myös pieniin naulapyssyllä tehtäviin verhoilutöihin. 

Kuvien raanuilla verhoillut tuolit eivät ole Vintagentin omatekemiä, vaan ne on kuvattu ideaksi ja inspiraatioksi Mathildedahlin ruukkikylässä sijaitsevan Matildankartanon kahvilasta. Matildankartanon leipomo, myymälä ja leipomoravintola on jälleen yksi syy lisää vierailla Mathildedahlin ruukkikylässä. Samaan päivään voi helposti yhdistääkierroksen Salon kirppiksillä, vaikka niitä raanuja etsimässä..

PS. Voiko kukaan keksiä mitään järkevää jatkokäyttöä 80-luvun kuultokudostekstiileille? Niitä vasta kirppiksillä onkin tarjolla...

#suosittelensaloa #mathildedahl @matildankartano

#WhoMadeMyClothes

24.huhtikuuta eli ensi sunnuntaina vietetään Vaatevallankumousta. Vaatevallankumouksessa ihmiset eri puolilla maailmaa näyttävät, että haluamme vaateteollisuudelta lisää vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Liike sai alkunsa kolme vuotta sitten, kun yli 1000 ompelutehtaan työntekijää kuoli Rana Plaza tehdasrakennuksen romahduksessa Bangladeshissa 24.huhtikuuta 2013.

Vaatevallankumousviikon aikana meidät kuluttajat haastetaan kysymään vaateteollisuudelta, että kuka on tehnyt minun vaatteeni. Voit osallistua pukemalla viikon aikana jokin vaate nurinpäin päällesi, ottamalla itsestäsi kuvan ja jakamalla sen jossain mediassa hashtagilla #WhoMadeMyClothes. Lähetä myös kuva vaatteesi merkille ja koeta saada vastaus että kuka vaatteen on tehnyt ja missä olosuhteissa.

Ei rytkyille, kertakäyttömuodille ja ihmisoikeuksien polkemiselle! Iso kyllä laadulle, kestävämmälle kulutukselle ja eettisille toimijoille.

#vaatevallankumous, #WhoMadeMyClothes

Kuva minun nurinpäin käännetystä vaatekappaleestani on tässä. Vaatteen tuotelapusta (jota en muuten ollut aiemmin edes lukenut) selviää, että treenihupparini on tehty Myanmarissa ja että 1 % Stormbergin liikevaihdosta käytetään humanitaarisiin ja yhteiskunnallisesti hyödyllisiin hankkeisiin. Lapussa lukee vielä että ” Think twice, Reuse, Recycle, Care for the future”.

Stormberg on yrityksenä hyvin mielenkiintoinen, se on tehnyt ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisesta toiminnastaan selkeän markkinointistrategian itselleen.  Ja hyvä näin; ainakin yrityksen sivuilla toiminnan eettiset periaatteet on esitelty hyvin käytännöllisellä tasolla, ei ainoastaan ympäripyöreinä lupauksina.

Kirjoitin viime kuussa täällä miten erään ison turkulaisen yrityksen takapihan roskalava oli täynnä käyttökelpoista materiaalia.  Järjettömän tuhlaamisen ärsyttämänä minä (monen muun tavoin) kirjoitin yrityksen fb-sivuille aika kipakkaa palautetta asiasta. Jos ei asia ärsyttänyt suunnattomasti jo ennestään, niin meinasi mennä suuttumuksen puolelle kun yritys lakonisesti vastasi, että he aina toimivat kierrätyksen huomioiden.    Ai!? Juurihan tässä on toimittu toisin.  

Yrityksen reaktio on malliesimerkki kaikille itse teossa  kiinnijääneille; kiistä kaikki, väitä pontevasti mustaa valkoiseksi, älä selittele yhtään enempää. Vaan kyllä kuluttaja, ärsyttäväkin sellainen, ansaitsisi paremman vastauksen. Ei tule kyseinen yritys saamaan minua enää koskaan asiakkaakseen.