Olen mielestäni melko tietoinen kuluttaja
joka useimmiten ennen ostopäätöstä miettii todellista tarvettaan ja pohtii
käytetylle tavaralle luontoa mahdollisimman vähän kuormittavan jatkosijoituksen,
aina mahdollisuuksien mukaan kierrätykseen.
Esineitä meiltä päätyy kaatopaikalle ani harvoin ja silloinkin todellisesta
syystä ja kaikki mahdolliset hyödynnettävät tai kierrätettävät osat
irrotettuna.
Suosin omissa valinnoissani
kierrätysmateriaaleja, jos se taloudellisesti ja käytännön kannalta on fiksua
eikä aiheuta suuria lisäkuluja. Tuunaan ja tarvittaessa muutan tavaroiden
käyttötarkoitusta ihan uuteen olomuotoon. Joskus jopa niin innokkaasti, että
asiasta on tullut jo vähän itseisarvokin.
MUTTA sitten siihen poikkeukseen. Meidän perheen ruokatalous on useimmiten
kauniistikin ilmaistuna katastrofaalisen kaukana suunnitellusta ja
järjestelmällisestä. Ei viikkolistoja,
ei suunnitelmia, ei punnittuja ostoslistoja vaan pää tyhjänä ja kiireessä
tehtyjä kauppareissuja, jossa molemmin käsin heitellään kärryyn mitä sattuu ja mitä
hyvältä tuntuu ja toivotaan että joukkoon osuu jotain mistä voi laittaa ihan
oikeaa ruokaakin. Jos ruoassa on punainen tarjouslappu, se päätyy vielä
todennäköisemmin ostoskärryyn.
 |
| Aivan kuin meidän jääkaapista. Hävikkiviikon 2014 sarjakuva, lainattu täältä |
Arjessa tai juhlassa ruoka ei saa loppua,
vaan viimeisenkin pöytään ehtijän täytyy saada mättää lautaselle juuri niin
paljon kuin silmät syövät, vaikkei sitten vatsa ihan koko määrää vetäisikään.
Juhliin ja vieraiden kestitsemiseen
varaudutaan meillä runsaskätisesti; karjalaisilla juurilla varustetulle
ihmiselle ruoan loppuminen kesken olisi pahin mahdollinen vieraanvaraisuusmoka.
Pöydässä pitää olla seitsemää sorttia, ja kaapissa vielä pari sortimenttia ihan
vaan varmuuden vuoksi.
No sen nyt arvaa mihin tällainen
hankinperiaate johtaa… aikamoiseen ruokahävikkiin. Varsinkin kun kukaan meidän
taloudessa ei erityisesti rakasta eilisen tähteitä. Ei vaikka ruoka olisi ollut
valmistuspäivänään miten herkkua tahansa. Jääkaapista tuorein houkuttaa eniten
ja esimerkiksi leikkelepakkauksen jämä ajautuu pikkuhiljaa kohti takaseinää ja
peittyy tuoreemmilla hankinnoilla.
Kuluttajaliiton valtakunnallista
Hävikkiviikkoa vietetään ensi viikolla jo kolmatta kertaa. Viikon tarkoituksena
on nostaa esille ja kasvattaa tietoisuutta ruokahävikistä ja sen merkityksestä
sekä kansantaloudelle, yksittäisille kotitalouksille että ympäristön
kuormitukselle. Koko ravitsemusalan yhteenlaskettu ruokahävikki kun on
vuotuiselta määrältään noin 335-460 miljoonaa kiloa eli noin 10-15 prosenttia
kulutetusta ruoasta. Kotitalouksien poisheitetystä ruoasta lähes puolet on vielä
syömäkelpoista. Jos heitämme syömäkelpoista ruokaa roskiin, kaikki sen
tuotannosta aiheutuneet ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan. Hävikin
vähentäminen on siis ekoteko, joka on hyväksi myös omalle kukkarolle.
Hävikkihaaste
Lupaan (vähintään) ensi viikon ajan pyrkiä
vähentämään omassa keittiössäni syntyvää ruokahävikkiä mahdollisimman paljon.
Teen kauppaan ostoslistan, suunnittelen ruokalajit ainakin pari päivää eteenpäin.
Pyrin valitsemaan valmistettavan määrän tarkemmin ruokailijoiden nuppiluvun
mukaan. Poimin kaupassa hyllystä hassun muotoisia kasviksia ja hedelmiä, joita
jostain kumman syystä ostotilanteissa usein vältellään ja jotka siten meinaavat
jäädä hyllylle. Valitsen hedelmissä ja muissa heti käyttöön menevissä tuotteissa
pinon kypsimmän yksilön. Pyrin myös
pitämään taloutemme hävikistä kirjanpitoa. Lomake löytyy kuluttajaliiton sivuilta.
Lupaan myös yrittää perehtyä kuntien
tähdelounaskäytäntöön (eli ylijääneen ruoan myyntiin alueen asukkaille joko paikalla
syöden tai kotiin myyntinä) jotta voin tuoda asiaa esille oman kuntani
päättäjille.
Eikö muka ilmaisia lounaita ole ?
Hävikkiviikon viettoon olennaisena osana
liittyy 10.9. Saa syödä! –tempaus, jossa ravintola-alan oppilaitosten
opiskelijat valmistavat ja tarjoilevat yhteensä 6000 kaupan ja tuottajien
ylijäämäkasviksista valmistettua ilmaista lounasta. Tempaus järjestetään
Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Kuopiossa. On olemassa sanonta, ettei ilmaisia
lounaita ole, mutta ylijäämäaineksista valmistettuna se kyllä on sitä. Hävikin pienentäminen kun hyödyntää taloudellisesti
meitä kaikkia. Jos olette paikkakunnalla, käykääpä lounaalla.
Kiinnostaako? Lisää tietoa mm.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti