We Can Do It!

Kuva Flickr.com. Lisenssi CC BY 2.0

`We Can Do It!` on alun perin II maailmansodan aikainen amerikkalainen propagandajuliste, jonka Westinghouse Electric tilasi J. Howard Milleriltä omien tehdastyöläistensä työmoraalia kohottaakseen. Noin kuusi miljoonaa yhdysvaltalaista naista siirtyi töihin teollisuuteen täyttämään armeijaan siirtyneiden miesten jättämää työntekijävajetta. 


Monet naiset työskentelivät juuri sodankäyntitarvikkeita tuottavissa tehtaissa. Julisteen oli tarkoitus valaa uskoa tehdastyöhön siirtyneille naisille, että he kyllä kykenevät täyttämään miehen paikan ja tekemään oman osuutensa kansakunnan sotaponnistelujen eteen.  

Kuva Flickr.com. Lisenssi CC BY 2.0

Ovatko We Can Do It - tytön yhtäläisyydet Kippari-Kalleen sattumaa vai suunniteltua, sitä ei julisteen syntyhistoria kerro. Julisteen inspiraationa toimi 17-vuotiaan michiganilaisen tehdastyöntekijä Geraldine Hoffin valokuva.  Geraldinen ura teollisuudessa jäi vain parin viikon pituiseksi. Sellistinä hän oli huolissaan käsiensä puolesta ja vaihtoikin pian työhän kirjakauppaan. Itse Geraldine Hoff Doyle sai tietää vasta 80-luvulla olleensa julisteen inspiraatio. 

Esimerkki julisteikonin uudemmista versioista.
KuvaFlickr.com. Lisenssi CC BY 2.0

Julisteesta puhutaan usein hieman virheellisesti myös nimellä `Rosie the Riveter`. Rosie oli toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain sotateollisuudessa työskentelevien naisten ponnistuksia kuvaava propagandahahmo ja henkilösymboli. Erilaisissa propagandafilmeissä, julisteissa, lauluissa esiintyneen Rosie the Riveter –hahmon luomisessa esikuvana puolestaan toimi pommikonetehtaassa työskennellyt Rose Will Monroe. Osattiin sitä jo silloinkin ammentaa aineksia klassisesta taiteesta; Saturday Evening Postin kannessa julkaistu Rosie-kuva on asettelultaan aika suora kopio Michelangelon Profeetta Isaiahista, pitsinenäliinalla täydennettynä.

Sodan aikana filmiteollisuus nosti esille työtä tekeviä tyttöjä ja naisten työtaidot alkoivat saada tunnustusta ja naisten työhön siirtymiselle olikin paljon tilausta. Sodan loputtua naisten kuitenkin oletettiin palaavan työmaailmasta takaisin kotiin ja antavan tilaa sodasta palaaville miehille. Heti sodan jälkeisenä aikana kansakunnan arvomaailma kääntyikin aivan uuteen suuntaan ja ikään kuin vastareaktiona kaikelle eletylle turvattomuudelle perheestä, kodista ja kotiäitiydestä tuli vahvoja sodanjälkeisen ajan symboleja. Naisten oletettiin huolehtivan lapsista ja kodista sillä aikaa kun mies kävi työssä elättääkseen perheensä. Naisasialiikkeen monen vuosikymmenen saavutukset tuntuivat suurelta osin sulavan pois ja muutoksen sijaan pysyvyydestä tuli aikakauden arvo. Kesti 60-luvun lopulle asti kunnes naisten tasa-arvopyrkimykset alkoivat jälleen ottaa uusia askeleita.

United States. Office of war information. Public Domain.

We Can Do It – juliste ei saanut II maailmansodan aikana kovinkaan suurta julkisuutta. Vasta 70-luvulla se löydettiin uudelleen, jolloin siitä tuli ensin feministiliikkeen tunnuskuva ja sittemmin iso pala popkulttuuria.  Juliste jatkaa nykypäivänäkin elämäänsä paitoina, postikortteina, mukeina ja jääkaappimagneetteina ja se lienee yksi tunnetuimmista sotapropagandajulisteista. Se leviää eri käyttöyhteyksiin versioituna Propagandaan julistetta käytetään edelleen, mm. Sarah Palin ja Hillary Clinton ovat tehneet omat WCDI-versionsa. Barak Obaman legendaarinen Yes we can –kampanjakin rakentui samalle pohjalle. Kunnon popkulttuurituotteen tavoin teemasta on tehty myös lukuisia parodioita sekä erilaisia kaupallisia sovelluksia. Ehkä ainoastaan Britannian hallituksen kotijoukkojen moraalin kohottamiseen suunnattu `Keep Calm and Carry on` on vielä tätäkin tunnetumpi.

Kaikkien aikojen levinnein sotapropagandajuliste ?
UK Government. Public Domain.