 |
| Kuva täältä Lisenssi CC BY 2.0 |
Ateneumissa aukeaa maailman
tunnetuimpiin valokuvaajiin kuuluvan ranskalaisen Henri Cartier-Bressonin töiden
näyttely 23.10. Cartier-Bresson kuvasi aktiivisesti ihmisiä ja tapahtumia eri
mantereilla kuuden vuosikymmenen ajan. Häntä on luonnehdittu usein
valokuvajournalismin isäksi.
 |
| Windsorin herttuapari vuonna 1951. Kuva Flickr.com. Public domain |
Tiedonvälityksen valtava kehittyminen koko
1900-luvun ajan mahdollisti uutiskuvien ennennäkemättömän leviämisen ja
uudenlaisen kuvajournalismin vaikutusvallan muodostumisen. Henri
Cartier-Bresson oli kameransa kanssa todistamassa ja taltioimassa monia
1900-luvun historian käännekohtia ja hänen valokuvansa ovat muokanneet useiden
sukupolvien historiakuvaa. Hän oli paikalla todistamassa Pariisin vapautumista
ja vankileirien paljastumisia, hän kuvasi Gandhia vain tunteja ennen tämän
salamurhaa ja Kiinassa hän dokumentoi kommunistien valtaannousua. 1950-luvulla Cartier-Bresson
pääsi kuvaamaan rautaesiripun takaisen Neuvostoliiton elämää ja arkea.
1960-luvulta lähtien Cartier-Bresson keskittyi yhä enemmän kuvajournalismiin
uutiskuvauksen sijaan. Hän oli ehdottoman keskeisenä tekijänä vakiinnuttamassa
valokuvan merkitystä myös visuaalisena taiteena.
Henri Cartier-Bresson oli myös yksi
kansainvälisen Magnum Photos –kuvatoimiston perustajista.
 |
| Coco Chanel. Kuva Flickr.com. Public domain |
Ratkaisevia hetkiä
Valokuvaus oli Henri Cartier-Bressonille
väylä kertoa tarinoita elämästä ja vangita filmille yllätyksellisiä ja
ratkaisevia hetkiä. Kamera oli hänelle luonnoskirja, jonka tarkalla
ajoituksella sai tallennettua spontaanisti ohimeneviä hetkiä. Valokuvaaminen
oli ennen kaikkea elämäntapa. Hänen kuvansa heijastivat ihmisten välisiä
yhtäläisyyksiä ja eroja. Niin yksilöitä kuin kansanjoukkoja ja kaikkea sitä minkä
varaan kulttuurinen, yhteiskunnallinen ja uskonnollinenkin identiteettimme nyt
rakentuu.
 |
| Kuva täältä. Lisenssi CC BY-NC-ND 2.0 |
Anteeksi, katsommeko samaa kuvaa?
Olen aiemmin esitellyt täällä blogissa joitain
omasta mielestäni kovasti ikonisia suudelmakuvia ja kyllähän tämä
Cartier-Bressonin suudelmakuva pariisilaisesta katukahvilasta vuodelta 1969 sellainen
ihan ehdottomasti on. Sinnikkäästä etsimisestä huolimatta en onnistunut löytämään
kuvan henkilöistä mitään lisätietoa. Voisiko katukuvaus olla ollut silloin
vielä niin lapsenkengissä tekijänoikeudellisesti, että tämä kuva oikeasti olisi
sattumanvarainen otos, sattumanvaraisine henkilöineen. Tämä mahdollisuus alkaa kyllä pikkaisen ruokkia mielikuvitusta; onko kyseessä salainen tapaaminen vai vakiintunut pari?
Rakkautta vai ystävyyttä? Kuinka kauas kantoi? Oliko kahvilassa käynti arkinen piipahdus vai lomaa? Kumman koira vai eikö kummankaan? Lähdettiinkö tästä eteenpäin yhdessä
vai erikseen? Minne? Tiesivätkö tulleensa kuvatuiksi?
Jos yksi tarina pitäisi valita, niin
minusta tässä kuvassa voisi olla tuore aviopari häämatkallaan Pariisissa. Vaimo
ostanut matkalle baskerin, mieskin pakannut mukaan vähän rennompia vaatteita.
Koira osunut kuvaan sattumalta. Lupa valokuvaamiseen kysytty ja suudelmaa pyydetty. Aviossa edelleen. Historiallista jossittelua tämä siis..
Haluankohan edes tietää kuvasta enempää?
Ehkä kuitenkin. Jatkan tutkimuksia…
 |
”Minulla on aina kamerani mukana, ainoastaan parranajo
aamulla tapahtuu ilman sitä. Kamera on minulle silmän jatke. Kuvaaminen antaa
minulle fyysistä iloa. Se on kuin metsästystä, mutta ilman tappamista.” Kuva Flickr.com. Public Domain.
|
Henri Cartier-Bressonin valokuvanäyttely aukeaa
Ateneumissa 23.lokakuuta ja on auki tammikuun loppuun asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti