Ympäri Suomea vietetään ensi lauantaina asunnottomien
yötä. 17.lokakuuta on YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen työn teemapäivä
kaikkialla maailmassa. Riitta Granfeltin
lause; ”sosiaalityö yhteispoliittisena toimintana ei ole paljonkaan arvoista,
ellei sen tekijöillä ole rohkeutta asettua niiden ihmisten puolelle, jotka
eivät voi puolustaa elämisoikeuttaan suorituksilla, selviytymisellä tai
kunniallisella elämäntavalla” sopii asunnottomuuden pohdintaan ihan erityisen
hyvin. Usein pysyvä asunnottomuus syntyy, kun ihminen ei pysty pitämään
puoliaan, ehkä ei enää lopulta haluakaan.
Maskuliinisuuden taakka
 |
| Kuva Flickr.com |
Suomen noin 8000 asunnottomasta vain joka viides on
nainen. Sukupuolierot asunnottomuuden määrässä ja laadussa ovat selvät, mutta
mistä löytää syyt? Onko miesten vaikeampi solmia sosiaalisia suhteita ja siksi
päätyä helpommin asunnottomaksi. Tuottavatko miehisen maailman arvot ja paineet
enemmän ääriratkaisuja yhteiskunnan huipulle ja pohjalle. Onko miehen naista
vaikeampaa osoittaa heikkoutta ja vastaanottaa apua. Miehen tapa reagoida
pettymyksiin ja kriiseihin on helposti kaksijakoinen. Joko ahdistusta puretaan
toimintaan, usein esimerkiksi työhön, tai sitten ahdistusta hoidetaan
päihteillä.
 |
| Kuva Flickr.com |
Saattaisiko sukupuolierojen määrällisenä selittäjänä
olla siis naisen parempi keskimääräinen kyky hakea apua itselleen. Esimerkiksi
masennusta diagnosoidaan naisilla enemmän kuin miehillä. Alkoholisteista tuntuu
miehiä taasen olevan suuri enemmistö. Ymmärtääkö nainen hakea apua kun mies
vastaavassa tilanteessa peittää avuntarvettaan päihteillä. Ja onko
asunnottomuus naiselle vieläkin raaempaa kuin miehelle? Ainakin väkivallan uhka
on asunnottomalla naisella suurempi. Usein naisilla asunnottomuus johtaa myös
prostituutioon.
 |
| Kuva Flickr.com |
Entä mitä vaikuttaa ns. maskuliinisuuden taakka?
Meneekö mieheltä perheen tai työnmenetyksen myötä koko elämän pohja kun
naiselle vastaavassa tilanteessa jää vielä jotain mille rakentaa uutta
minuuttansa. Naisiin kohdistuu perheessä ja yhteiskunnassa erilaisia odotuksia
kuin miehiin. Sukupuolten erilaiset maailmat ja niiden vaikutus sosiaalisiin
tilanteisiin ja ongelmiin on tosiasia, joka heijastuu monien muidenkin
sosiaalisten ongelmien kohdalla.
 |
| Kuva Flickr.com |
Asunnoton vai koditon
Jossain kehityksen vaiheessa Suomessa käytettävä termi
on muuttunut kodittomasta asunnottomaksi. Onko kyseessä ihan sama asia, ja jos
eroja on, niin kumpi pahempi? Asunnottomalle kodin määrittely voi poiketa
omassa kodissa asuvien tavasta määrittää koti. Riittääkö oma nimi ovessa tai
asuminen matalan kynnyksen asuntolassa ilman sen suurempia asumisen
rajoitteita? Asunto ensin –periaatteen
mukaan toimittaessa henkilölle tulee tarjota mahdollisuus pysyvään, vakituiseen
asuntoon ilman kuntoutuksen tai hoidon vaadetta. Päihteiden käytön salliville,
matalan kynnyksen asuntoloille on nykyisessä ilmastoympäristössä vaikea löytää
paikkaa, saati ymmärrystä tai suvaitsevuutta naapurustolta. Syrjäytymisen
kasvot ovat monella tapaa aika ilkeän näköiset, sanoo sininauhasäätiön johtaja
Aarne Kiviniemi. Asunto ensin –periaatteen mukaiselle asumiselle vaihtoehto
kuitenkin lienee useimmiten katuasunnottomuus.
 |
| Kuva Flickr.com |
Kodittomuudesta puhumisen muuttuminen
asunnottomuudeksi vie ehkä näkökulmaa enemmän rakenteellisiin asioihin. Mutta
asunnottomuudessa ei fokus kai voi olla kuitenkaan pelkissä seinissä, vaan
johonkin kuulumisessa ja elämän mielekkyydessä. Haetaanko asunnottomuus –termin
käytöllä eräänlaista objektiivisuutta, helpompaa mitattavuutta ja
tilastoitavuutta. Kodittomuus kun on vahvasti subjektiivisempi ilmiö. Termin
valinnassa on kyse myös eettisestä valinnasta; riittääkö panokseksi se, että
annetaan ihmiselle katto ja seinät, vai pitääkö huolehtia myös siitä että
niiden sisäpuolella voi tuntea olevansa kotonaan.
 |
| Kuva Flickr.com |
Poste restante
–arkea
Vuonna 1987 päihdehuoltolain korvatessa irtolaislain
asunnottomuuden käsittelyssä siirryttiin puhumaan huonotapaisuuden sijaan
huono-osaisuudesta. Lain henki muuttui; toimenpiteiden kohdetta ei laissa nähdä
enää pelkkänä viranomaisten huolto-objektina. Asunnottomuus ei ole enää syy
pakkosijoittamiselle; poste restante –noutoposti riittää osoitteeksi. Fyysinen
osoite tarvitaan kuitenkin monessa käytännön elämään vaikuttavassa
asiassa. Ilman sitä on käytännössä moni
asia mahdoton. Haitta ulottuu myös esimerkiksi viranomaisasiointiin ja
erilaisten sopimusten solmimiseen. Verkko-ostokset ja nettikaupat ovat
viimeistään osoitteen puuttuessa saavuttamattomissa.
 |
| Kuva Flickr.com |
Riskit ja suoja
Asunnottomuuden riskiä lisäävät sosiaaliset tekijät,
jotka voivat syrjäyttää ihmisen asuntomarkkinoilta. Toisaalta riskitekijöitä
ovat perheen ja verkostojen puuttuminen. Kolmantena riskitekijänä nähdään henkilökohtainen
haavoittuvuus eli altistuminen syrjäytymisuhalle. Perheen ja verkostojen
merkityksestä asunnottomuuteen ei tutkimustietoa juuri ole, mutta erään
haastattelututkimuksen mukaan juuri erilaiset perhesuhteisiin liittyvät
ongelmat koettiin suurimmaksi syyksi asunnottomuuteen, työn puute tuli vasta
toisella sijalla, oma päihteidenkäyttö vasta näiden syiden jälkeen. Olisiko
niin, että asunnottomat näkevät päihteidenkäytön seurauksena, ulkopuoliset
syynä.
 |
| Kuva Flickr.com |
Asennevammat?
Minkälainen asenneilmasto on Suomessa asunnottomia
kohtaan vallalla? Keskustelupalstojen erittäin selkeä viesti on, että
asunnottomuus on useimmiten oma valinta ja pohjaltakin pystyy kyllä omin avuin
nousemaan jos vain haluaa. Alkoholi ja asunnottomuus tunnutaan aina liittävän
yhteen; alkoholi syynä ja asunnottomuus seurauksena; harvemmin nähdään, että
syy-seuraus- yhteyden painopiste voi usein kulkea toisinpäin.
 |
| Kuva Flickr.com |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti