Hyvää kansainvälistä tyttöjen päivää

Kuva flickr.com CC BY-SA 2.0 lisenssi

Tänään vietetään YK:n julistamaa kansainvälistä tyttöjen päivää (International Day of the Girl Child). Päivän tarkoituksena on kohdistaa maailman huomiota tyttöjen asemaan ja oikeuksiin.  Aloitteen YK:n kansainväliselle tyttöjen päivälle teki Plan. Päivää vietettiin ensimmäistä kertaa 11.lokakuuta 2012.

Teemapäivän tavoite on tukea kaikkia maailman tyttöjä ja heidän oikeuksiaan elää ilman syrjintää ja väkivaltaa, täysiarvoisina yhteisönsä jäseninä. Päivän vieton myötä toivottavasti etenkin kehitysmaissa asuvien tyttöjen kohtaamat haasteet saavat huomiota.   Nuorten tyttöjen poikia heikommat mahdollisuudet käydä koulua ja kouluttautua ammattiin on yksi yksittäinen merkittävä asia, jota päivän viettämisellä pyritään tuomaan esille. Tyttöjen päivän vietolla pyritään havahduttamaan valtioita edistämään tyttöjen oikeuksien toteutumista nykyistä tehokkaammin. Tyttöjen kouluttaminen kun on tehokas keino vähentää köyhyyttä ja siten edistää koko yhteisön elämää. Se on myös yksi iso vastaus väestönkasvuun; koulutetut tytöt menevät naimisiin ja hankkivat lapsia myöhemmin, he myös välttyvät useammin sukupuolitaudeilta ja synnyttävät terveempiä lapsia.

Tyttöjen oikeuksien keulakuvaksi on viime vuosina noussut pakistanilainen Malala Yousafzai. Ensi kerran hän nousi julkisuuteen kun BBC alkoi julkaista urdunkielisillä verkkosivuillaan hänen salanimellä kirjoittamaansa päiväkirjamuotoista blogia. Länsimaailman tietoisuuteen Malala tuli vuonna 2012, kun ääri-islamilainen Taleban-järjestö yritti vaientaa hänet ampumalla häntä päähän koulumatkalla. Malala siirrettiin britanniaan saamaan hoitoa. Hän jäi perheensä kanssa maahan asumaan ja käymään koulua. Koko maailman tietoisuuteen Malala nousi viimeistäänkin viime vuonna kun hänelle myönnettiin yhdessä intialaisen Kailash Satyarthin kanssa Nobelin rauhanpalkinto. Hän on kaikkien aikojen nuorin Nobel-palkittu. Nykyään 18-vuotias Malala Yousafzai on kansainvälisesti tunnettu lasten koulutuksen puolestapuhuja.

Kirjassa  `Minä olen Malala`  kerrotaan Malalan elämästä aikajärjestyksessä alkaen lapsuudesta vuoristoisessa Swatin maakunnassa Pakistanin luoteisosissa ja päättyen seuraamaan perheen uutta elämää ja Malalan kuntoutumista Birminghamissa. Malalalla on onnekseen isä, joka uskoo ja rohkaisee omalla esimerkillään tytärtään toimimaan. Isän merkitys tyttärensä elämässä on ilmeisen suuri. Isä ei halua tyttärelleen rajoitettua ja säänneltyä elämää, vaan vapautta itse päättää omasta elämästään. Koulutus oli isän lahja tyttärelle. Malalan isä Ziauddin Yousafzai uskoo, että koulutuksen puute on Pakistanin ongelmien alkujuuri. Tietämättömyys salli poliitikkojen jatkaa ihmisten huiputtamista. Hänen mukaansa kaikkien, rikkaiden ja köyhien, tyttöjen ja poikien, tulee olla oikeutettuja koulutukseen.  Ziauddin Yousafzai työskentelee muuten nykyään YK:ssa koulutuksen erityisneuvonantajana.

Malala on syvästi uskonnollinen ja pohjaa uskonsa vahvasti Koraaniin, joka hänelle aukeaa lempeän uskonnon viisaana kirjana.

Näinä aikoina, kun kaikenlainen mustavalkoinen ajattelu tuntuu nostavan yhä enemmän päätään Suomessakin, on kirja siis myös terve muistutus, että uskonnollinen radikalismi ja ääriliikkeet ei ole likikään koko kuva islamista ja muslimeista.  Aivan samalla tavoin kuin natsit eivät toisen maailmansodan aikaan edustaneet koko kristinuskoa, vaikka sen nimissä äärimmäisen julmia tekoja tekivätkin.

Malalaan ja hänen ajatuksiinsa tutustuessani jäin miettimään, että mikähän siinä on, että mitä paremmissa oloissa elät sitä vähemmän optimismia ja toivoa tunnut kykenevän kantamaan mukanasi.  Toivottavasti aikuistuminen ja väistämätön ainakin osittainen elämän länsimaistuminen ei vie Malalalta hänen kykyään uskoa yhden(kin) ihmisen mahdollisuuksiin muuttaa maailmaa paremmaksi .

MalalaYousafzai ja Christina Lamb. Minä olen Malala – koulutyttö jonka Taliban yritti vaientaa. Alkuperäinen nimi  I am Malala. The girl who stood up for education and was shot by the Taliban. Suomentanut Jaana Iso-Markku. Tammi 2014. 292 sivua.