Puusta pudonneet

" Mä olen pikku Tiku, mä olen pikku Taku

on työnämme ja huvinamme terhojen vain haku

lalalallati lallati laa

hauska metsässä on asustaa..

Ja tammen onkalossa

on koti meillä jossa

ei vaara pääse väijymään

kuin joskus vahingossa

lala lallati lallati laa

hyllyt notkua terhoista saa..

Kun talvi antaa lunta

on hauska vetää unta

on oma koti oravan

kuin onnen valtakunta

lala lallati lallati laa

tammi pieniä suojella saa..

Niin viihtyisää ja riemukasta

on sen tammen luona

ja pesän työstä ahkerasta

kielii talven muona

lala lallati lallati laa”

Meidän pihamaan tammi tiputtaa parhaillaan terhoja alas siihen tahtiin, että välillä tarvitsisi suojata käsillä  päätä kun puun alta kävelee. Kauniitahan nuo terhot ovat mutta mitään kranssia fiksumpaa käyttöä en niille ole keksinyt, ruokakäytön jätän suosiolla oraville.

Terhojen ei nimittäin tarvitsisi olla vain Tikun ja Takun talviherkkua. Tammenterhoilla on pitkä historia ruuan raaka-aineena, mutta jostain syystä niiden käyttö on nykyään jäänyt perin vähäiseksi. Niistä on jauhettu jauhoa leivän tekoon tai murskattu muusiksi. Tammenterho vaatii kuitenkin huolellisen esikäsittelyn, jotta liika tanniini ei laittaisi ruokailijan vatsaa koville.

Niille, jotka tammenterhoista koristeita (tai ruokaa) tekevät niin muistutus, että puusta pudonneet terhot kuuluvat jokamiehenoikeuksien piiriin. Puussa vielä olevien tammenterhojen kerääminen sen sijaan ei ole jokamiehenoikeus. 

Joku saisi kyllä tulla keräämään loput terhot meidän pihamaan puusta pois. Ei meistä kenestäkään mitään newtonia tule vaikka miten terhot kopsahtelee keskelle kalloa.. Tulkaa apuun Tiku ja Taku, tuokaa kaveritkin.

Kranssin teosta jäi Tikun ja Takun tammenterholaulu  korvamadoksi pahasti soimaan päähän. Jos tuntuu, että laulu luikertelee sinunkin korvaasi, niin käy nopsaan kurkkimassa miten muut ovat tulkinneet Pieni Lintu -blogin tämänviikkoista musiikkiteemaista makrotex-haastetta.