Saiko ruualla leikkiä?

… ja jos sai, niin kannattiko?

Ruoka-askartelua Generation II

Minulta pyydettiin jouluista / talvista ovikranssia, joka ei varistaisi eikä tuoksuisi vaan jonka voisi huoletta ripustaa kerrostaloasunnonkin oveen.

Varmaan jokainen, jolla on jonkinlainen päiväkotiura takanaan, on joskus askarrellut jotain makaroneista. Niin meilläkin. Olen säästänyt lasten piirustuksista ja askarteluista suurimman osan, mutta makaronitaiteen olen aina surutta heittänyt menemään. 

Enpä olisi uskonut itse koskaan askartelevani mitään ruokakaapin aineksista, vaan kun näin facebookin askarteluryhmässä houkuttavan kuvan kuivatuista herneistä tehdystä kranssista, niin pakkohan se oli syödä vähän periaatteitaankin.

Herneet löytyivät omasta kaapista. Pohjana on ostettu styroxrengas. Mitään kierrätysaskarteluahan tämmöinen ei ole, mutta menköön nyt tämän kerran.

Ei kannata edes kuvitella voivansa asetella herneitä yksittäin kauniisti riveihin, siinä polttaa vain näppinsä ja pilaa päivänsä. Paras tapa taitaa olla nostaa kranssia vinosti pystyyn, lisätä liimaa ja tiputella herneitä liiman suuntaan. Ikäänkuin pajatsoa pelaisi; putoaako pinon päällimmäiseksi vai meneekö ohi....

Hienomotoriikan harjoituksissa meni  minulla reilun tunnin verran ja niin oli kranssin raakile valmis. Päälle vielä taukojumpa lattialle pudonneita herneitä poimien...

Olin ajatellut maalata kranssin valkoiseksi ja somistaa punaisilla tontuilla tai jouluisilla nauhoilla, mutta jälleen kerran malttamattomuus tuli tielle. Valkoinen spraymaali oli piilossa jossain ja vannehopeapullo tällä kertaa ihan käden ulottuvilla, joten niin tuli kranssista enemmän bling-bling kuin olin ajatellut. Ihan ok näinkin, mutta taidanpa silti tehdä toisen valkoisena.