.. eli bling-överit
Vintagentin lyhyessä mutta
loistokkaassa elämänkaaressa alkaa hiljalleen muodostua suoranaisia perinteitä. Yksi sellainen on joka syyskuinen käpykranssi.
Vintagentin ensimmäisenä syksynä
kranssikävyt uivat kloriitissa ja jos eivät nyt ihan valkoisiksi muuttuneet,
niin vaaleammiksi kuitenkin. Täällä siitä vuosikertabukeesta enemmän juttua…
 |
| 2015 |
Viime syksynä mentiin
toiseen äärilaitaan eli kranssin kävyt tummentuivat pulahduksella mustaan
saunavahaan. Vuosikertakranssi 2016 on puolestaan esitelty tarkemmin täällä.
 |
| 2016 |
Käpykranssien kanssa on siis kuljettu värien ääripäästä toiseen; vähän niin kuin jing ja jang . Olkoon nyt sitten
vuorossa BLING!
 |
| 2017 |
Kranssiin käytetyt kävyt on
tänä vuonna poimittu meren rannalta, siksi ne olivat jo valmiiksi mukavan
harmaita. Pohjana toimi vanhan kouluvihon rautalankakierre paperilla ja maalarinteipillä vahvistettuna.
Halusin tällä kertaa kranssiin kiiltoa ja kimallusta, mutten
maalattuna pintana vaan kuorrutteena. Siispä suihkuttelin valmiin
kranssin liimalla, minkä jälkeen `maustoin`
kranssin suola- ja pippurimyllyä pyörittämällä. Toinen
vaihtoehto olisi ollut ripotella sokeria käpyjen päälle. Ajatus jonkun tulkku-
tai tilhiparven sokeriövereistä meidän kynnyksellä kuitenkin jännitti, joten
sokerin sijaan siis suolakuorrute.
Muutenkin
suola tuntuu toimivan kimalteena paremmin koska myllystä rouhitun merisuolan
kidekoko vaihtelee kivasti. Vähän turhan talvinenhan tämä vuosikertatuotos vielä on. Pitänee ehkä laittaa vielä varastoon hetkeksi odottamaan juhlakautta.
PS. Tiedätkö muuten mistä
otsikon hokema on peräisin? Kyseessä on Sirkus Papukaijan taikurin fakiiri
Kronblomin taikasanat. Hokema taisi syntyä 60-luvun alkuvuosina. Myöhemmille televisioviihteen
katsojille lause tuli tutuksi Pirkka Pekka Peteliuksen suusta Velipuolikuussa.
Jos tiesit, ansaitset 10 pistettä ja
papukaijamerkin. Sekin sanonta on muuten lähtöisin Sirkus Papukaija
-lastenohjelmasta.
Ihana kranssi ja kiva jokavuotinen perinne. Liimasitko kävyt kuumaliimalla kranssipohjaan?
VastaaPoistaKuumaliimaa käytin, en ole muulla millään edes yrittänyt..
PoistaKiitos tiedosta. Samanlaista voisin joskus kokeillakin.
PoistaKaunis kranssi! Muistin, että sanonta kuului taikurille, mutta kenelle, siitä minulla ei ollut mitään muistikuvaa,
VastaaPoistaKiitos! En minäkään puolestaan muistanut tuota velipuolikuuta; PPP:n ohjelmat eivät ole koskaan olleet suosikkejani.
PoistaIhana kranssi ♥ Itsekin olen suunnitellut käpykranssin tekoa. En ole koskaan aiemmin tehnyt, joten vähän jännittää, miten se onnistuu. Leikkasitko käpyjen kannan pois vai liimasitko ihan kokonaisena kiinni kranssiin? Minkä kokoiset kävyt olisivat parhaita?
VastaaPoistaEn leikellyt kantoja pois vaan liimasin ihan kokonaisena. Keskellä liimasin kävyt suoraan pohjasta mutta sivuilla laitoin tirpan liimaa kävyn kylkeen. Pikkiriikkisiä käpyjä on hyvä olla joukossa niin saa täytettyä ahtaitakin koloja tiiviisti.
PoistaIhana kranssi ja suola on kuin jää ja kuura kävyn pinnalla. Kaunis.
VastaaPoistaKiitos!
PoistaHei, ompa mielettömän kaunis kranssi, mitä liimaa käytit ennen suolan sirottelua, olisi ihana kokeilla.
VastaaPoistaKiitos! Liima taisi olla jotain Biltemasta tai Motonetista napattua, mutta ainakin Mastonin 500 ml:n sprayliimaa taidetaan myydä Prismoissa ja kaikissa samoissa paikoissa kuin sprayvärejäkin.
PoistaNyt on käpykransseja joka lähtöön eri pinnoitjksilla.Eipä tullut käpyjä nyt kerättyä talteen,että olisi voinut tehdä jouluaskarteluja niistä.
VastaaPoistaEIpä muuten olisi täälläkään tullut käpyjä kerättyä, mutta olivat mökillä merenrannassa niin houkuttavasti ja kauniin harmaantuneina reitillä.
PoistaKauniita kransseja. Mullakin kävyt odottaa. Pakkohan se on tänäkin vuonna tehdä. Mukavaa sunnuntaita.
VastaaPoistaKiitos, samoin! Mukava sunnuntai onkin, kirpeän kuulas ja kuiva keli vaikka vesisadetta uhkaili.
VastaaPoistaIhania kransseja ja kiva perinne ❤ En olisi kyllä tiennyt kummankaan sanonnan alkuperää. OLen sivistymätön moukka 😉 Mukavaaa uutta viikkoa ❤
VastaaPoistaKiitos. Heh, sitten taitaa olla meistä moni muukin semmoinen... ;) Meidän perheeseen hankittiin televisio jo aikaisin 60-luvun alussa, joten se taitaa selittää sen, että isoisä ja isä usein hokivat tuota `suolaa, suolaa´ -juttua.
Poista