Helmet lukuhaaste etenee

Hiihtolomasta johtuen Helmet-lukuhaaste on edennyt melkoisin harppauksin. Lomalla tuli luettua kirja päivässä, parhaana kaksi eli seuraava kymppi alkaa olla jo kasassa. Muutamaa lomakirjaa oli vaikeuksia sijoittaa oikein mihinkään haastekohtaan, joten jätän ne suosiolla jemmaan odottamaan myöhempää sijoittelua ja listaan nyt vain paikkansa listalta löytäneet lukukokemukset.

1 Kirjan nimi on mielestäsi kaunis; Nicolas Barreau – Pieni elokuvateatteri Pariisissa.

Lähde Flickr.com

 "Ei tätä maailmaa ole tarkoitettu vain hurjapäille ja pelottomille, äänekkäille ja voimalla puoliaan pitäville, ei. Aroilla ja hiljaisilla, haaveilijoilla ja omalaatuisillakin on täällä paikkansa. Ilman heitä ei olisi värien eri sävyjä, hennonsinisiä akvarelleja, ei ääneen lausumattomia sanoja, jotka vasta antavatkin mielikuvitukselle tilaa. Ja eivätkö juuri uneksijat tiedä, että todelliset, suurimmat seikkailut tapahtuvat sydämessä?”

Pieni elokuvateatteri Pariisissa on kirjallinen amuse bouche, pieni makupala `oikeiden` ruokalajien välissä nautittavaksi.  Sopivalla ajoituksella kirja on kuin lasi kuohuviiniä, siitäkin saa elämäänsä kepeitä kuplia hetken ajaksi.  Mutta niinä päivinä kun olo kaipaa kohentuakseen ennemminkin sinappiruokaa ja saunakaljaa, ei tämän kirjan naiivista optimismista ja rakkaushuuruista ole mielentäytteeksi. Minun kirjamakuuni pikkaisen liian romanttinen ja särmätön teos…

"Suutelimme, ja sekunnit muuttuivat vuosiksi ja vuodet kappaleeksi ikuisuutta. Suutelimme vanhan katulyhdyn alla, joka loisti yllämme kuin kuu kuiden keskellä. Suutelimme eräällä Pariisin kauneimmista silloista, joka sen hetken kuului vain meille kahdelle, lensimme korkeuksiin, ylös taivaalle, ja Pariisista tuli tähti tähtien joukkoon."

Kyynisenällä tuulella tätä kirjaa lukiessaan voi vaikka  pelata romantiikka-klisheebingoa . Kahdella lauseella tulee jo ruksittua suudelma, katulyhty, kuu, silta, taivas ja tähdet. Aika siirappista, vai..

7 Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja; Robert Galbraith – Pahan polku.

Pahan polku on Cormoran Strike –sarjan kolmas kirja. Robert Galbraith on  J.K.Rowlingin salanimi. Tosin salaisuus ei tainnut koskaan olla suuren suuri, kirjailijan oikea henkilöllisyys oli kaikkien tiedossa jo hyvissä ajoin ensimmäisen Cormoran-kirjan ollessa painossa.  Kirjailija vakuuttaa, että hänen sekä kustantajan vakaa aikomus oli pitää nimimerkin takana olevan kirjailijan henkilöllisyys visusti salassa.  Uskoo ken uskoo…  Alter egon etunimi tulee muuten J.K.Rowlingin ihailemalta  Robert Kennedyltä.

Lähde Flickr.com

Nooh, itse kyllä Cormoran Strike –kirjoja lukiessani autuaasti unohdan minkäänlaiset Harry Potter –liitännät. Pidän kovasti Cormoranista. Merkityksetöntä tykkäämiselle ei ole, että näen lukiessani Cormoranin Antti Reininä. Jussi Vares voisikin hyvin olla Cormoranin kaukainen serkkupoika suomenmaalta.

8 Suomen historiasta kertova kirja; Petri Tamminen –Suomen historia

Petri Tammisen Suomen historia kirjaa on kuvailtu yhden miehen kansanrunousarkistoksi . Kirjan lukee nopeasti, aikajanaa harppomalla.  Kun kirjan laskee kädestään ei oikein tiedä mitähän sitä tulikaan luettua. Kirja on lyhytproosaa, yksityisiä muistoja ja eletyn elämän häivähdyksiä, joista muodostuu kansakunnan historiaa ja yhteistä perintöä . Ehkä kirja onkin siis yhden miehen kansantieteenlaitos? Historianharrastajalle kirja on muistitietoa eli ihmisten henkilökohtaisiin ja yhteisöllisiin kokemuksiin perustuvaa historiatietoa ja –tutkimusta. Ennen kaikkea kirja levittää historiallista tietoisuutta suomalaisuudesta. Pienet ja isot tilanteet ja tapahtumat kulkevat kirjassa limittäin ja päällekkäin, kuitenkin täydellisessä tasapainossa.  

Mutta miksi tässä formaatissa? Miksi pienenä suurena romaanina? Miksei yksityisillä muistoilla ja eletyn elämän häivähdyksillä kuvitettuna, isommassa koossa? Tuliko kustantajalla kiire, huohottiko  Suomi100 –juhlavuosi niskaan?  Epäilen, että tässä muodossa kirjan löytävät (vain) ne jotka jo muutenkin tiedostavat suomalaisuuden juuret.  Silti, toivottavasti koululaitoksesta löytyy lukuisia äidinkielen ja historian opettajia, jotka älyävät ottaa kirjan opetusmateriaaliksi nuorille sukupolville.

46 Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja; Kate Morton – Hylätty puutarha

Tämän kirjan sijoittaminen oli helppoa; Kate Morton on ainoa oseanialainen kirjailija jonka tiesin. Pidin Mortonin Paluu Rivertoniin –kirjasta todella kovasti, sen sijaan Kaukaiset hetket oli tiiviistä goottitunnelmista huolimatta juoneltaan pettymys. Hylätty puutarha osoittautui täyden kympin lomalukukirjaksi, sivuja ja juonenkäänteitä riitti ja riitti. Kate Mortonin kirjoissa henkilökuvat jäävät vähän ohuiksi kun taas ajankuvat ja miljöön kuvaukset menevät ainakin minulla mielikuvituksen kautta ihan ihon alle.

50 Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja; Jouko Heikura – Joki kaupungin alla.

Poimin kirjan mukaani kirjaston esittelypöydästä jossa suositeltiin kirjoja lukuhaasteen kohtaan `Kansi on kaunis`. Olen kannen kauneudesta vähän eri mieltä, joten ajattelin sijoittaa kirjan lukuhaasteen kohtaan 45 eli suomalaisesta naisesta kertovaksi kirjaksi. 

MUTTA; koska en pidä kirjan päähahmosta Raakelista, en suo hänelle kunniaa edustaa suomalaista naista tällä listauksella vaan tipautan kirjan neutraalisti haastekohtaan `kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja`.

Rakel se onkin varsinainen `sankaritoimittaja` ja tiedonvälityksen rautainen ammattilainen. Vai sittenkin ihan vaan ajattelematon, itsekeskeinen ja kypsymätön tuuliviiri.  Tuleeko Rakel todellakin petetyksi – vai ihan vaan tylsästi jätetyksi? Lukiessa jää sellainen olo, että kirja on ehkä osittain tietoisesti kirjoitettu naislukijoille. Kirjan pohjalla kulkee pikkiriikkinen chic lit –pohjavire, kaikesta kansainvälisen politiikan kontekstista huolimatta.

Juoni on paikoin hieman epäuskottava ja kaikenlaista tapahtuu kauheasti.  Miksi niin monta irrallista teemaa ja juonikuviota kun mihinkään niistä ei käydä kunnolla käsiksi?

Lontoo jää, verrattuna esimerkiksi Pekka Hiltusen Studio-sarjaan, yllättävän vaisuksi taustaksi tarinalle.  Niin ja miksi muuten kannessa on Thames, vaikka kirjan nimi joesta kaupungin alla viittaa perinteisen lehtikadun alla putkessa kulkevaan Fleet-jokeen.

Lähde Flickr.com