Kurpitsajuhlaa..

Syksy on pitkä ja pimeä ja viime vuosiin asti on pitänyt pärjätä ilman kunnollista juhlaa joka toimisi  siirtymäriittinä talvikauteen. Lokakuussa ei tee mieli vielä suoda ajatustakaan  joululle, mutta jotain pientä poikkeamaa arkeen tarvitaan . Ei ihme, että joulun aloitus on valunut koko ajan aikaisemmaksi kun juhlakalenterissa on kerran ollut kovasti hiljaista vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Vaan eipä ole enää, kun Halloweenin  (tai kekrin tai kurpitsajuhlan;  mitä näitä nimiä nyt onkaan) asema suomalaisessakin juhlaperinteessä on  vuosi vuodelta vahvistunut.  

Alkujaan anglosaksisten maiden kekrijuhla on Halloweenin vahvimmalla alueella eli Yhdysvalloissa muuttunut melkoisen kaupallistuneeksi krääsäjuhlaksi. Se onkin Yhdysvalloissa heti joulun jälkeen toiseksi suosituin juhlapyhä.  Suomalaisten versio Halloweenista on sekoitus ruokaan keskittyvää kekriperinnettä ja kelttien uudenvuoden juhlintaan liittyvää naamiasperinnettä.  `Karkki vai kepponen` -tyylinen ovelta ovelle kiertäminen ei ole täällä pohjolan perukoilla hirveän syvälle juurtunut tapa. Meillähän naapurustoa trulleiksi  ja noidiksi pukeutuneena kiertävät lapset liittyy  oleellisesti lapsiperheiden pääsiäisen viettoon. 

Kausimakuja

Jos meillä täällä `maalla` haluaa herkutella sesonkituotteilla on ainekset haettava kaupan vihannestiskiltä ja aloitettava kuorimisella ja pilkkomisella. Suurissa kaupungeissa kausituotteet ja juhlapyhät näkyvät myös pikaruokaloiden ja kahviloiden valikoimissa. 

Viikonloppuna Helsingissä käydessä alkoi ihan mahdottomasti tehdä mieli `Pumpkin spice Lattea`. Kun en tullut sellaista Helsingissä käydessä ostaneeksi, päätin tehdä juoman itse. Siis; yksi kurpitsa ostoslistalle. Pääsin soseen keittämiseen asti, mutta lopputulos näytti sen verran keittolounaalle, että jätin sotkun suosiolla sekoittamatta kahvin joukkoon.  Osassa Pumpkin Spice -kahvin ohjeita on kurpitsapyree korvattu neilikan, inkiväärin ja muskottipähkinän sekoituksella. Se kuulostaa minun makuuni jo turhan jouluiselle, joten nyt jäi kausikahvi nauttimatta.  Pitäisikö valita sittenkin kausijuomaksi ruudullisessa flanellipyjamassa juotu lämmin siideri?

Noh, ei  kaiverrettu kurpitsa kuitenkaan hukkaan mennyt. Sulattelin säilyketölkissä kolme isoa tuikkukynttilää, jotka kaadoin kaiverrettuun Hokkaidoon eli japanilaiseen talvikurpitsaan. Käytin kaikkien kolmen tuikun sydänlangat.  Kurpitsakynttilän säilyvyydestä ei ole mitään takeita, mutta riittää jos vaikka pari viikkoa kestäisi pilaantumatta. Sitten voikin jo aloittaa jouluun valmistautumisen, eikö?

PS.

Tenavat-sarjakuvassa Tellun pikkuveli Eppu odottaa kurpitsamaalla joka vuosi suuren kurpitsan ilmestymistä. Epun vankkumatonta uskoa suuren kurpitsan ilmestymiseen ei muiden epäusko horjuta. Kaikkea mahdollista puhki-analysoivat aikuiset ovat päätelleet kyseessä olevan Charles M. Shulzin teologiaan ja raamatun tutkimukseen kohdistuvaa sarkasmia.  

It´s the Great Pumpkin, Charlie Brown –piirroselokuva täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Sen esittäminen kuuluu Yhdysvalloissa Halloweenin perinteeseen yhtä kiinteästi kuin Lumiukko-animaatio meillä jouluun. Toivottavasti juhlavuoden kunniaksi Suuri Kurpitsa viimeinkin ilmestyy Tenavien kurpitsapellolle. 

Pysäytyskuva animaatiosta It’s the Great Pumpkin, Charlie Brown. Ohjaaja Bill Meléndez. (Julkaisun lisenssi; tekijänoikeuslain sitaattioikeus)