Hae tästä blogista

torstai 15. lokakuuta 2015

Osoite tuntematon


Ympäri Suomea vietetään ensi lauantaina asunnottomien yötä. 17.lokakuuta on YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen työn teemapäivä kaikkialla maailmassa.  Riitta Granfeltin lause; ”sosiaalityö yhteispoliittisena toimintana ei ole paljonkaan arvoista, ellei sen tekijöillä ole rohkeutta asettua niiden ihmisten puolelle, jotka eivät voi puolustaa elämisoikeuttaan suorituksilla, selviytymisellä tai kunniallisella elämäntavalla” sopii asunnottomuuden pohdintaan ihan erityisen hyvin. Usein pysyvä asunnottomuus syntyy, kun ihminen ei pysty pitämään puoliaan, ehkä ei enää lopulta haluakaan.





Maskuliinisuuden taakka


Kuva Flickr.com


Suomen noin 8000 asunnottomasta vain joka viides on nainen. Sukupuolierot asunnottomuuden määrässä ja laadussa ovat selvät, mutta mistä löytää syyt? Onko miesten vaikeampi solmia sosiaalisia suhteita ja siksi päätyä helpommin asunnottomaksi. Tuottavatko miehisen maailman arvot ja paineet enemmän ääriratkaisuja yhteiskunnan huipulle ja pohjalle. Onko miehen naista vaikeampaa osoittaa heikkoutta ja vastaanottaa apua. Miehen tapa reagoida pettymyksiin ja kriiseihin on helposti kaksijakoinen. Joko ahdistusta puretaan toimintaan, usein esimerkiksi työhön, tai sitten ahdistusta hoidetaan päihteillä.

Kuva Flickr.com


Saattaisiko sukupuolierojen määrällisenä selittäjänä olla siis naisen parempi keskimääräinen kyky hakea apua itselleen. Esimerkiksi masennusta diagnosoidaan naisilla enemmän kuin miehillä. Alkoholisteista tuntuu miehiä taasen olevan suuri enemmistö. Ymmärtääkö nainen hakea apua kun mies vastaavassa tilanteessa peittää avuntarvettaan päihteillä. Ja onko asunnottomuus naiselle vieläkin raaempaa kuin miehelle? Ainakin väkivallan uhka on asunnottomalla naisella suurempi. Usein naisilla asunnottomuus johtaa myös prostituutioon.

Kuva Flickr.com


Entä mitä vaikuttaa ns. maskuliinisuuden taakka? Meneekö mieheltä perheen tai työnmenetyksen myötä koko elämän pohja kun naiselle vastaavassa tilanteessa jää vielä jotain mille rakentaa uutta minuuttansa. Naisiin kohdistuu perheessä ja yhteiskunnassa erilaisia odotuksia kuin miehiin. Sukupuolten erilaiset maailmat ja niiden vaikutus sosiaalisiin tilanteisiin ja ongelmiin on tosiasia, joka heijastuu monien muidenkin sosiaalisten ongelmien kohdalla.

Kuva Flickr.com


Asunnoton vai koditon


Jossain kehityksen vaiheessa Suomessa käytettävä termi on muuttunut kodittomasta asunnottomaksi. Onko kyseessä ihan sama asia, ja jos eroja on, niin kumpi pahempi? Asunnottomalle kodin määrittely voi poiketa omassa kodissa asuvien tavasta määrittää koti. Riittääkö oma nimi ovessa tai asuminen matalan kynnyksen asuntolassa ilman sen suurempia asumisen rajoitteita?  Asunto ensin –periaatteen mukaan toimittaessa henkilölle tulee tarjota mahdollisuus pysyvään, vakituiseen asuntoon ilman kuntoutuksen tai hoidon vaadetta. Päihteiden käytön salliville, matalan kynnyksen asuntoloille on nykyisessä ilmastoympäristössä vaikea löytää paikkaa, saati ymmärrystä tai suvaitsevuutta naapurustolta. Syrjäytymisen kasvot ovat monella tapaa aika ilkeän näköiset, sanoo sininauhasäätiön johtaja Aarne Kiviniemi. Asunto ensin –periaatteen mukaiselle asumiselle vaihtoehto kuitenkin lienee useimmiten katuasunnottomuus.

Kuva Flickr.com


Kodittomuudesta puhumisen muuttuminen asunnottomuudeksi vie ehkä näkökulmaa enemmän rakenteellisiin asioihin. Mutta asunnottomuudessa ei fokus kai voi olla kuitenkaan pelkissä seinissä, vaan johonkin kuulumisessa ja elämän mielekkyydessä. Haetaanko asunnottomuus –termin käytöllä eräänlaista objektiivisuutta, helpompaa mitattavuutta ja tilastoitavuutta. Kodittomuus kun on vahvasti subjektiivisempi ilmiö. Termin valinnassa on kyse myös eettisestä valinnasta; riittääkö panokseksi se, että annetaan ihmiselle katto ja seinät, vai pitääkö huolehtia myös siitä että niiden sisäpuolella voi tuntea olevansa kotonaan.

Kuva Flickr.com


Poste restante –arkea


Vuonna 1987 päihdehuoltolain korvatessa irtolaislain asunnottomuuden käsittelyssä siirryttiin puhumaan huonotapaisuuden sijaan huono-osaisuudesta. Lain henki muuttui; toimenpiteiden kohdetta ei laissa nähdä enää pelkkänä viranomaisten huolto-objektina. Asunnottomuus ei ole enää syy pakkosijoittamiselle; poste restante –noutoposti riittää osoitteeksi. Fyysinen osoite tarvitaan kuitenkin monessa käytännön elämään vaikuttavassa asiassa.  Ilman sitä on käytännössä moni asia mahdoton. Haitta ulottuu myös esimerkiksi viranomaisasiointiin ja erilaisten sopimusten solmimiseen. Verkko-ostokset ja nettikaupat ovat viimeistään osoitteen puuttuessa saavuttamattomissa.

Kuva Flickr.com


Riskit ja suoja


Asunnottomuuden riskiä lisäävät sosiaaliset tekijät, jotka voivat syrjäyttää ihmisen asuntomarkkinoilta. Toisaalta riskitekijöitä ovat perheen ja verkostojen puuttuminen. Kolmantena riskitekijänä nähdään henkilökohtainen haavoittuvuus eli altistuminen syrjäytymisuhalle. Perheen ja verkostojen merkityksestä asunnottomuuteen ei tutkimustietoa juuri ole, mutta erään haastattelututkimuksen mukaan juuri erilaiset perhesuhteisiin liittyvät ongelmat koettiin suurimmaksi syyksi asunnottomuuteen, työn puute tuli vasta toisella sijalla, oma päihteidenkäyttö vasta näiden syiden jälkeen. Olisiko niin, että asunnottomat näkevät päihteidenkäytön seurauksena, ulkopuoliset syynä.

Kuva Flickr.com

Asennevammat?


Minkälainen asenneilmasto on Suomessa asunnottomia kohtaan vallalla? Keskustelupalstojen erittäin selkeä viesti on, että asunnottomuus on useimmiten oma valinta ja pohjaltakin pystyy kyllä omin avuin nousemaan jos vain haluaa. Alkoholi ja asunnottomuus tunnutaan aina liittävän yhteen; alkoholi syynä ja asunnottomuus seurauksena; harvemmin nähdään, että syy-seuraus- yhteyden painopiste voi usein kulkea toisinpäin.

Kuva Flickr.com

Useimmilla on paikka, jonne ovat menossa, kaikilla ei....


                      

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti