Hae tästä blogista

tiistai 20. lokakuuta 2015

Diagnoosi; nostalgia



Meist on tullu juuri sellaisii, joille nuorempina naurettiin.
Me takerrutaan menneisiin, niihin jäädään kiinni.
Me ollaan dinosauruksii ja eilispäivän uutisii, vanhat pierut haihtumassa uusiin tuuliin.

Ei uudempaa, ei parempaa.
Me vaaditaan nostalgiaa, me halutaan nostalgiaa.


                                           (Anssi Kela; Nostalgiaa)






Aika on yhtä julma ja armoton kaikille, siinä ei pääse sekuntiakaan taaksepäin. Silti, ajoittain on mukava katsella taaksepäin, haikailla menneitä aikoja ja kaivata menetettyjä asioita.




Ammoisina aikoina (1600-luvulla) koti-ikävää ja kaipuuta menneeseen tarkoittanut nostalgiointi (näinkö tästä tehdään verbi?) diagnosoitiin sairaudeksi. Pelättiin, että ihminen masentuu aikapaluun tai kotiinpaluun mahdottomuuden tajutessaan. Nostalgia nähtiin myös itsetuhoiseksi määrittelemättömäksi kaipuuksi jonnekin pois. Romantiikan aikakaudella nostalgiasta kiinnostuivat vihdoin lääkäreiden sijaan runoilijat ja muut taiteilijat.




Jos nostalgian kulttuurihistoria kiinnostaa, niin ruotsalainen aatehistorian professori on kirjoittanut nostalgiaakin käsittelevän kirjan Melankolian huoneet (Atena-kustannus). Tuossa kirjassa nostalgiaa tarkastellaan siis ensisijaisesti ymmärtääkseni lääketieteen näkökulmasta. SKS-kirjoilta on ilmestynyt artikkelikokoelma `Nostalgia. Kirjoituksia kaipuusta, ikävästä ja muistista` (Rossi & Seutu), jossa puolestaan käsitellään nostalgian historiaa taiteen näkökulmasta.




Nykyään nostalgia ja menneisyyden kaipuu on ihan sallittua ja suosittua kohtuuannoksina, joskus vähän ylenpalttisestikin harrastettuna. Vintage, retro ja menneiden aikakausien ihannointi sekä uusintaminen; kaikki trendikästä ja tuikitavallista.





Pienen Linnun Macrotex-haasteen aiheena olikin tällä viikolla nostalgia. Yhdistän nyt tässä haasteessa nostalgian siis esineisiin, en tunteeseen.  Kiertelin kotia ympäri ja etsin nostalgisia esineitä. Siinä kierrellessä ja kuvatessa huomasin, että minulle nostalgiaa näköjään edustavat tavarat jotka ovat peräisin mummoloiden maailmasta.  Omasta lapsuudenkodistani peräisin olevat tavarat ovat minulle vasta retroa, ei siis vielä ihan nostalgiaa. 

Muuten, niin hieno kuin onkin, kuvissa näkyvä peltinen paloauto on  käyttöominaisuuksiltaan leikkimiskäyttöön mahdoton!! Paketti jos toinenkin on meillä laastareita kulutettu lelun tekemiin haavoihin. Aikamme paikkailtuamme siirsimme lelun kaapin päälle vain katseltavaksi.  Nostalgisen esineen  kuuluu minun mielestäni olla täydessä käytössä, ei pelkkänä koristeena kaapin päällä.






29 kommenttia:

  1. Sinulla on aivan ihania purkkeja tallella. Ja autokin on nostalginen, vaikka ei käyttöön sovellukkaan.

    T. Täysin arkista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja ihan nostalgiasyistä niissä kaikissa purkeissa on näköjään paksu pölykerros päällään ;)

      Poista
  2. Kiinnostava teksti ja hienoja kuvia!
    En meinannut muistaa kirjoittaa kommenttia tänne ollenkaan, koska jäin lumoutuneena lukemaan edellistä postausta muovikassien uusiokäytöstä. Tuota on kyllä ihan pakko kokeilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Malttia kokeiluun. Kerran kun kokeilet, et enää katso muovipussia pelkkänä muovipussina, vaan alat bongailla kivoja kuvioita ja kauniita värejä yms yms....

      Poista
  3. Kiinnostava teksti ja hienoja kuvia!
    En meinannut muistaa kirjoittaa kommenttia tänne ollenkaan, koska jäin lumoutuneena lukemaan edellistä postausta muovikassien uusiokäytöstä. Tuota on kyllä ihan pakko kokeilla!

    VastaaPoista
  4. Aivan mahtavan nostalgisia kuvia ja esineitä. Noihin kätkeytyy varmastikin monta muistoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tämä oli kyllä muistoja herättelevä kuvahaaste.

      Poista
  5. Hienoja esineita ja Anssi Kelan biisin sanat ovat kyllä niin tähän sopivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hectorillakin on Nostalgia-niminen laulu ja vaikka muuten Hectorin musiikki uppoaa minuun moninkertaisesti Anssi Kelaa enemmän , niin tähän yhteyteen Hectorin nostalgiakäsitys oli kyllä liian synkkä....

      Poista
  6. Tuo vanha Suomen kartta koukuttaa - äiti oli kotoisin Viipurin läheltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin äitini on käynyt Viipurin vieressä syntymässä, siirtokarjalaisia siis. Kartta näkyy olevan vuodelta 1925.

      Poista
  7. Kiva postaus, kiitos perusteellisuudesta! On mukava tietää ja oppia uutta, samoin on mukava muistella menneitä ja todeta, että onneksi ei enää tarvitse olla esim. teini.;D
    Mietin tätä postausta kirjoittaessani (siis omaan blogiini), että nykyään nostalgiaa on niin helppo löytää vähän sieltä sun täältä. Esim. tuollaiset arkiset purkit omasta lapsuudesta ovat nyt suuria aarteita, sillä ne tuovat palan omaa lapsuutta ja sen tuttua turvallisuutta tähän päivään.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassusti tulevaisuuden aarteiksi ja antiikiksi nousee usein juuri hyvin arkipäiväiset esineet, eikä (vain) ne ilmeiset arvokkuudet. Mistähän (Ikea-käyttöesineistä) tämän hetken lapset saavat aikuistuttuaan suurimmat nostalgiafiilikset...

      Poista
  8. Ajatuksia herättävä postaus. Hurmaannuin ekasta kuvasta :)

    Nostalgia, retro ja vintage - sanoja joilla nykypäivänä myydään tavaroita, vaatteita ja ideoita.
    Ajatella että nostalgialla on aiemmin ollut niin huono leima. Mutta niinhän se on että kaipuu
    ja haikailu menneeseen voi estää ihmistä elämästä elämäänsä. Asenne ratkaisee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunteiden kulttuurihistoria on mielenkiintoinen alue. Sama normien vähenemisen ja yksilöitymisen kehitys näkyy siellä kuin yleisemminkin yhteiskunnassa. Niinhän se on, että asenne on ratkaisee.

      Poista
  9. Boorivesipullo toi mieleen muistoja :)

    with love, Jenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Boorivesi oli minulle ihan vieras tuttavuus, mutta sehän on näköjään ollut ennen muinoin oikea jokapaikan ihmeaine; kaikkea ydinreaktiosta silmätippoihin..

      Poista
  10. Kivoja asioita keksit haasteeseen.

    VastaaPoista
  11. Nyt on nostalgiaa parhaimmillaan. Ihani juttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se hyvä, että aina on myös ihmisiä, jotka säästävät arkisempiakin asioita..

      Poista
  12. Sama Nostalgia-biisi mullakin alkoi pyöriä päässä, valitettavasti vaan nyt Vicky Rostin laulamana (alkuperäinen parempi)! Mielenkiintoinen postaus tekstejä myöden. Tuttuja tavaroita kuvissakin, tosin ne on ilmeisesti vielä retroa minulle kun löytyivät lapsuudenkodistani ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai hitsi, olikohan tämä jäänyt minulle korvamadoksi juuri tuosta Vain Elämää:stä kun heti lähti päässä soimaan nostalgiaa miettiessä.

      Poista
  13. Oi mitä juttuja! Ihania kuvia :)

    VastaaPoista