tiistai 9. helmikuuta 2016

Suffragette saa kuin saakin ensi-iltansa



Iso-Britannian lisäksi esimerkiksi Ruotsissa melkoiseksi elokuvatapaukseksi muodostunut SUFFRAGETTE-elokuva saa pitkän jahkailun (täältä voi lukea enemmän) jälkeen sittenkin  Suomen ensi-iltansa. Jos historiallinen laatudraama vähänkään kiinnostaa niin kalenteriin kannattaa jo nyt tehdä merkintä huhtikuun 8.päivälle. 



1910-luvulle sijoittuva Suffragette kertoo siis naisille äänioikeutta vaatineista brittiaktivisteista. Hieman näyttelijäntaidoistaan kyseenalaistamani Meryl Streep näyttelee elokuvassa suffragettiliikkeen johtajaa Emmeline Pankhurstia, joka istui vankilassa useita kertoja radikaalien toimintatapojensa takia. Maailman muuttaminen vaati äärimmäisiä keinoja, eivätkä suffragettiliikkeen naiset epäröineet niitä käyttää. Meryl Streepin rooli elokuvassa ymmärtääkseni kovasti pieni. Arvostelujen mukaan Carey Mulligan loistaa pääroolissa pelottomana ja oikeudentajuisena Maudina, nousevan naisliikkeen kantavana voimana.


Elokuvassa on suomalaisittain katsottuna hieman harmittava virhe. Lopussa nimittäin luetellaan maita joissa naiset saivat äänioikeuden ensimmäisten joukossa. Luettelosta puuttuu kokonaan Suomi, vaikka meillä naiset saivat äänioikeuden jo vuonna 1906,  ensimmäisenä eurooppalaisena maana.  Astiankuivauskaapin keksiminen ja naisten varhainen äänioikeushan ovat niitä asioita, joita useimmat suomalaiset naiset muistavat muun maalaisille Suomesta kertoa (miehillä vastaava asia taitaa olla Mika Häkkinen ja muut autosankarit, ehkä?)


Syy miksi Suomi puuttuu listalta saattaa Suomen historian emeritaprofessori Irma Sulkusen mukaan olla, että Suomessa naisten äänioikeusliike kulki aivan eri polkua kuin muualla Euroopassa. Suomessa naisten äänioikeutta ajoi voimakkaimmin työväenliike. Vaatimus mahdollisimman laajasta äänioikeudesta liittyi Suomessa kiinteästi taisteluun Venäjän määräysvaltaa vastaan.  Kaikki tarvittiin ääniuurnille kansan yhtenäisyyden ja itsellisyyden nimissä, naisia ja miehiä erottelematta. (nyt.fi)


Englannissa äänioikeuskamppailu koskettikin lähinnä ylempien yhteiskuntaluokkien naisia.
Vaikka polut naisten äänioikeuteen ovatkin Britanniassa ja Suomessa eronneet toisistaan, epäilee Irma Sulkunen Suomen puuttumisen listalta olevan kuitenkin vain silkka lipsahdus.




Hitsit, jospa Suomessakin yleistyisi tapa pukeutua teeman mukaisesti elokuvanäytöksiin. Ihan voisi arvostuksen osoituksena viritellä ylle myöhäisviktoriaanista tyyliä korsetteineen kaikkineen.... Tai sitten vaan mennä farkuissa ja villapaidassa tyytyväisenä aiempien sukupolvien saavuttamiin muutoksiin ja naisen elämän tasa-arvoistumiseen.

Kuvat ja elokuvan suomenkielinen traileri; Future Film Distribution.


Pakko vielä laittaa loppuun  kuriositeettina Walt Disney-versio aiheesta.  Tässä Mrs. Winifred Banks (Glynis Johns)  suffragettina Maija Poppanen –elokuvassa (1964). 




4 kommenttia:

  1. Kuulostaapa mielenkiintoiselle elokuvalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotukset ovat kyllä minullakin korkealla..

      Poista
    2. Ei se ollut virhe. Suomi ei ollut itsenäinen valtio vielä 1906. Kuulemma tästä johtuu, että Suomi ei esiinny listalla.
      Must to see - listalla!

      Poista
    3. No niinpä tietysti. Kävin viikonloppuna katsomassa elokuvan ja on ehdottomasti käynnin arvoinen.

      Poista