Iso-Britannian lisäksi esimerkiksi Ruotsissa melkoiseksi
elokuvatapaukseksi muodostunut SUFFRAGETTE-elokuva saa pitkän jahkailun (täältä voi lukea enemmän) jälkeen
sittenkin Suomen ensi-iltansa. Jos
historiallinen laatudraama vähänkään kiinnostaa niin kalenteriin kannattaa jo nyt tehdä merkintä huhtikuun 8.päivälle.
1910-luvulle sijoittuva Suffragette
kertoo siis naisille äänioikeutta vaatineista brittiaktivisteista. Hieman
näyttelijäntaidoistaan kyseenalaistamani Meryl Streep näyttelee elokuvassa
suffragettiliikkeen johtajaa Emmeline Pankhurstia, joka istui vankilassa useita
kertoja radikaalien toimintatapojensa takia. Maailman muuttaminen vaati
äärimmäisiä keinoja, eivätkä suffragettiliikkeen naiset epäröineet niitä
käyttää. Meryl Streepin rooli elokuvassa ymmärtääkseni kovasti pieni. Arvostelujen mukaan Carey
Mulligan loistaa pääroolissa pelottomana ja oikeudentajuisena Maudina, nousevan
naisliikkeen kantavana voimana.
Elokuvassa on suomalaisittain katsottuna hieman
harmittava virhe. Lopussa nimittäin luetellaan maita joissa naiset saivat
äänioikeuden ensimmäisten joukossa. Luettelosta puuttuu kokonaan Suomi, vaikka
meillä naiset saivat äänioikeuden jo vuonna 1906, ensimmäisenä eurooppalaisena maana. Astiankuivauskaapin keksiminen ja naisten varhainen
äänioikeushan ovat niitä asioita, joita useimmat suomalaiset naiset muistavat muun
maalaisille Suomesta kertoa (miehillä vastaava asia taitaa olla Mika Häkkinen
ja muut autosankarit, ehkä?)
Syy miksi Suomi puuttuu listalta saattaa Suomen
historian emeritaprofessori Irma Sulkusen mukaan olla, että Suomessa naisten
äänioikeusliike kulki aivan eri polkua kuin muualla Euroopassa. Suomessa
naisten äänioikeutta ajoi voimakkaimmin työväenliike. Vaatimus mahdollisimman
laajasta äänioikeudesta liittyi Suomessa kiinteästi taisteluun Venäjän
määräysvaltaa vastaan. Kaikki tarvittiin
ääniuurnille kansan yhtenäisyyden ja itsellisyyden nimissä, naisia ja miehiä
erottelematta. (nyt.fi)
Englannissa äänioikeuskamppailu koskettikin lähinnä
ylempien yhteiskuntaluokkien naisia.
Vaikka polut naisten äänioikeuteen ovatkin Britanniassa
ja Suomessa eronneet toisistaan, epäilee Irma Sulkunen Suomen puuttumisen
listalta olevan kuitenkin vain silkka lipsahdus.
Kuvat ja elokuvan suomenkielinen traileri; Future Film
Distribution.
Pakko vielä laittaa loppuun kuriositeettina Walt Disney-versio
aiheesta. Tässä Mrs. Winifred Banks
(Glynis Johns) suffragettina Maija Poppanen
–elokuvassa (1964).
Kuulostaapa mielenkiintoiselle elokuvalle.
VastaaPoistaOdotukset ovat kyllä minullakin korkealla..
PoistaEi se ollut virhe. Suomi ei ollut itsenäinen valtio vielä 1906. Kuulemma tästä johtuu, että Suomi ei esiinny listalla.
PoistaMust to see - listalla!
No niinpä tietysti. Kävin viikonloppuna katsomassa elokuvan ja on ehdottomasti käynnin arvoinen.
Poista