Makumuisti ei pätki

Kuva ELKAN arkisto. 1952

Viimeksi jälkikasvun luona majaillessani kävimme täydentämässä ruokakaapin lisäksi myös vitamiinivarastoja eli D-vitamiinia ja kalsiumia. Itse olen laiska syömään mitään lisäravinteita, mutta yhden vitamiinipurkin hankin itsellenikin. Nimittäin B12-vitamiinia, joka myös ns. muistivitamiinina tunnetaan. B12-vitamiini onkin ollut viime vuosina melkoisen trendikäs vitamiini. Tarvitsen kaiken mahdollisen avun huonomuistisuuteeni. Nimimuistini on täysin olematon, kasvomuistikaan ei ole paljon parempi. Pääni on täysin tyhjä kaikista koulussa ulkoa opetelluista rimpsuista. Olen mestari unohtamaan sovittuja asioita, siltikään en ole oppinut käyttämään kalenteria. Perhe ja ystävät ovat tottuneet muistuttelemaan menoistani.

Vaan makumuistini se ei pätki hiukkaakaan. Törmäsin Rakkaudesta historiaan –sivuston kautta Lapsuusmuistelua –kuvablogin nostalgisiin karkki- ja herkkupostauksiin ja ei herkkua josta ei olisi jonkinlaista makumuistoa minulle muodostunut. Suu napsuen muistelin ananaseskimoa, Jambo-patukoita, Lolaa, Marilynia, Banskua ja Manskua sekä monia muita herkkuja jotka olivat painuneet jonnekin muistin perukoille, mutta muuttuivat eloon vain vilkaisulla kuvaan.

Fruit Dreams Hellaksen täytesuklaata 80-luvun puolivälistä (kuva ELKA:n arkisto)

Mansku Hellaksen Mansku, näitähän oli myös Bansku (kuva ELKAN arkisto)

Roope Ankan kolikot 80-luvun alkuvuosilta  (kuva ELKAN arkisto)

Tokion olympialaisten (1964) alla Peter Fazer kehitteli Japonica-leivoksen inspiroimana Geisha-suklaan. Jossain viime vuosisadan loppupuolen kaikenlaisen globalisaation vyörymisen vuosina on geishaneito vähin äänin hävinnyt pakkauksesta. Tällä on haluttu varmuudella olla kulttuurisesti korrekteja ja välttää rasismi- tai sovinismikortin esiin vetämistä. (Kuva Fazer.fi)

Bubble-purkkapoika, ajalta ennen xylitolia. Niinpä nuoret; vanhempanne ovat todellakin eläneet aikaa jolloin purkka ei ollut xylitolia vaan ihan tavallinen makeistuote. Xylitol-jenkki tuli markkinoille vuonna 1975. (kuva ELKAN arkisto)

Karkkis (kuva ELKAN arkisto)

Makeutusaineena sorbitol

Pätkis se pysyy muuttumattomana vuodesta toiseen. Tuotannossa vuodesta 1978 lähtien. Vuodesta toiseen kappalemäärällä Suomen myydyin suklaapatukka. Viimeksi eilen ostin koulussa kahvitunnilla pätkiksen, eli tuskin menettää kärkiasemaansa tänäkään vuonna.

Jos oman makumuistin testaus kiinnostaa, käy vierailulla Lapsuusmuistoja –blogissa.