Hae tästä blogista

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Saako klassikkoja tuunata miten haluaa?



Tori.fi palstalla annettiin kaksi Annansilmät-aitan  rottinkista simpukkatuolia. Tuolit olivat jääneet talveksi ulos säiden armoille. Rakenne oli tuoleissa täysin kunnossa, mutta pinta oli muuttunut hilseilevän harmaaksi. Pesu juuriharjalla ja mäntysuovalla ei auttanut lainkaan. 


En halunnut tällä kertaa uudistaa kalusteiden pintaa sillä helpoimmalla tavalla eli spray-maalaamalla vaan suunnittelin käsitteleväni tuolit eläväpintaisiksi tummalla saunavahalla.

Näin siis suunnittelin, kunnes jo heti ensimmäisten pensselinvetojen myötä valkeni tuolien rakenteen moninaiset liitokset ja risteilevät solminnat… Tarve muuttaa suunnitelman kävi ilmeisen selväksi, ja niin vaan ratkaisuksi osoittautui jälleen kerran musta spray-maali.

Ennen - jälkeen
Nanosekunnin ajan mietin, että teenkö tässä nyt kauniille klassikoille vääryyttä. Ajatus häipyi mielestä yhtä nopeaan kuin oli tullutkin. Esineen arvo on siinä mitä se antaa omistajalleen ja nämä tuolit ovat nyt meidän näköiset ja meille sopivat. Piste.


PS. Ovat muuten järettömän mukavat istua. 

13 kommenttia:

  1. Annat sille enemmän eliaikaa kun kunnostat. Toinen juttu onkin tekeekö sen oikein vai väärin. Kaikkia huonekaluja ei kannata itse mennä tuunailemaan mutta tällainen on ihan jees. Tuoli ei ole pilattu millään tavoin.

    VastaaPoista
  2. Kaunis tuunaus ja olet antanut tuolille uuden elämän.

    VastaaPoista
  3. Ymmärrän pohdintasi. Minusta etenkin siinä tapauksessa, että klassikko ei ole enää muutoin pelastettavissa, saa turvautua vaikka spraymaaliin. Hyvä muutos!

    VastaaPoista
  4. Kaunis tuunaus ja parempi se spray ku roskis! :)

    VastaaPoista
  5. Ehdottomasti kannattava tuunaus! Et millään tehnyt hallaa klassikolle, päin vastoin, annoit sille uuden paremman elämän!

    VastaaPoista
  6. Onpa ihanan näköinen lopputulos!Kyllä kannatti!

    VastaaPoista
  7. Upea tuunaus! Ja miten mahtava löytö tuo olikaan, niin kaunis tuoli. :)

    VastaaPoista