Riippuva keittiöpuutarhani

Babylonin riippuva puutarha oli yksi antiikin seitsemästä ihmeestä. Meidän ajassa ihme on, jos saan pidettyä kesäkukkani hengissä edes heinäkuulle asti.

Tänä vuonna otin asiaan ihan uuden taktiikan. Keräsin nimittäin kaikki kesäkukkahankintani samaan paikkaan, jolloin kasteleminen ehkä pysyy paremmin mielessä. Asiaa (ehkä) auttaa myös se, että rontit roikkuvat silmien korkeudella ja sijaitsevat kulkureitillä.

Kukat riippuvat kalastajanlangasta ja legginsin lahkeesta leikatusta matonkuteesta  tehdyissä amppeleissa, jotka puolestaan roikkuvat naulalla kesäkeittiön kattolaudasta.  Amppeli on äärimmäisen helppo tehdä jahka vaan alkuun pääsee. 

Tarvittiin neljä parimetristä kuteenpätkää, jotka niputettiin yhteen ja solmittiin lenkille puolivälistä. Roikkuvat 8 narunpätkää solmittiin pareittain. Seuraavalla kierroksella parin toinen pätkä solmitaan yhteen viereisen parin toisen pätkän kanssa …. ja niin edelleen … kunnes amppeli on riittävän korkuinen. Viimeksi vielä narunpätkät solmitaan yhdellä isolla solmulla yhteen. Tekemistä helpottaa jos naruhässäkän kokoaa jonkin pyöreän esineen päällä, minä käytin pihalamppua..

Kukkapurkkien joukossa roikkuu myös yksi kokedama eli sammalpalloon istutettu kasvi. Sammalhan on oikeasti pelkkä päällyste pallolle, jossa kasvi on istutettuna. Omat kokedama-palloni syntyvät mullan ja kissanhiekan (joo-o) sekoituksesta, joka kastetaan ja sekoitetaan tahnamaiseksi mössöksi. Sekoitus taputellaan ensin kasvin juuripaakun ympärille joka sitten päällystetään vielä sammaleella.

Jos on totta, että puutarhatyöt eivät ole suorite vaan mielentila, niin taisin olla viime vuotisia sammalpalloja pyöritellessäni enemmän zen-moodissa kuin nyt. Tämän kesän ensimmäinen sammalpallo on  pikkaisen muotopuoli yksilö.  Kuvat viimevuotisista kokedama-istutuksistani löytyvät täältä  ja täältä. 

Kesäkeittiön riippuva puutarha kaipaa lisäykseksi vielä muutaman yrtin, ehkä se sisäinen zen-tila löytyy niitä kokedamaksi muotoillessa...