Tiedättekö sanonnan `Ostin kun niin halvalla sain`? Taitaa olla tuttu lause monelle.
Lainaus on peräisin
suomalaisen tilannekomedian uraauurtavasta Tankki täyteen -sarjasta. Halpaan hankintahintaan vetoaminen oli Sulo
Vilenin vakioselitys monenlaisille epäonnisille ja omituisille hankinnoilleen.
Sarjan ensimmäinen jakso
alkoi yli kuuden minuutin hiljaisuudella. Mykkäkoulun pitäminen ei Emilia
Vileniä kuitenkaan auttanut, vaan pariskunnan yhteiselämä jatkui puolison
halvalla ostamalla huoltoasemalla.
Taidan olla Sulo Vilenin
sukulaissielu tai ainakin jonkinlainen hengenheimolainen. Harkinta monasti unohtuu jos
jotain on tarjolla erityisen edullisesti – tai vielä parempaa, ihan ilmaiseksi. Aviomies välillä yrittää vähän toppuutella näitä löytöjä, joita ei vaan voi ohittaa.. Ilman sen suurempaa vaikutusta, ainakin toistaiseksi.
Kaappi kevyen kunnostuksen jälkeen, selfiekin näköjään samassa.. |
Tällä kertaa ostin (kun halvalla sain eli kahdella kolikolla) järjettömän suuren ja ruman kaapin.
Tarkoituksenani oli kunnostaa se osaksi kesäkeittiötä. Kaapissa mahtuu hyvin säilyttämään sekalaista
grillaamisvälineistöä, rengaspoltinta ja
muurikkapannuja; yhtä lettujen paistamiseen ja toista suolaisten wokkiruokien tekemiseen.
Kaappi ryhdistyi sisältä
sekä ulkopuolelta tilkalla mustaa maalia. Kappas, taas mustaa.. Musta tuntuu, että kohta alkaa mustaa väriä
olla riittävästi sekä talossa että puutarhassa.
Mittanauha tai ihan vaan pikkaisen
pitempi silmäily olisi auttanut tajuamaan, ettei kohjolla kaapilla ole mitään
mahdollisuuksia mahtua parin postimerkin kokoiseen kesäkeittiöömme. Siispä kunnostettu
kaappi jäi nyt osaksi terassin kalustusta. Syksyn tullen täytyy sitten
ratkaista mihin ihmeeseen hankinta talveksi työnnetään.. Vaan syksyhän on vielä
kaukana, mietin sitä sitten.
1980-luvun alun molemmin
puolin esitetty Tankki täyteen -sarja oli siis suomalaisen tilannekomedian pioneeri
ja katsojien kestosuosikki. Sen omalaatuinen huumori on kestänyt aikaa ja uusintakierroksia
kohtuullisen hyvin.
Kuva; Yle.fi / elävä arkisto |
Sarjan huumorissa on kuitenkin selvästi alavireinen pohjasävy. Maaltamuutto, kaupungistuminen ja koko maaseudun
perinteisen elämäntavan raju muutos oli vielä tuoreessa muistissa. Tapahtumapaikkana oli äärimmäisen yksinäinen
huoltoasema, jonne ei Suomen uusilta valtaväyliltä ollut pääsyä … tai
toisinpäin; sieltä ei ollut pääsyä yhteiskuntaan joka vieressä porskutti
vauhdilla eteenpäin. Oltiin tiputtu kehityksen kelkasta ja jääty päätieltä
syrjään.
Tankki täyteen kertoo oman
aikansa yhteiskunnasta enemmän kuin ehkä yksikään muu sen jälkeen tullut suomalainen
viihde- tai sketsisarja. Sarjan toinen
käsikirjoittaja Neil Hardwick sanoo henkilögallerian olleen täysin tietoinen
yritys summata kaikkea sitä, mitä hän Suomesta oli siihen mennessä nähnyt ja
kokenut.
Vaan kuka se oli joka sanoi, että "Mää lähren, täälä tulee hulluks" . Sehän oli Emilian ja
Sulon aikamiespoika Juhana Vilen. Juhanan asiat muistaakseni järjestyivät sarjassa kuitenkin ihan hyvin, ehkä isäänsäkin paremmin..
Sulo Vilenin sukulaissieluksi tunnustaudun minäkin ja muistan ohjelmankin oikein hyvin... Mutta en noin hyvin, en edes muiden päähenkilöiden nimiä olisi pystynyt palauttamaan mieleen.
VastaaPoistaKaappi näyttää hyvältä ja toimiin tavaran nielijänä paremmin kuin hyvin. Toivottavasti se löytää paikkansa vielä sittenkin joskus pitkän ajan kuluttua kun se kaukainen syksy vähitellen kolkuttelee ovelle. Tai jos pistäisit syksyn piiloon kaapin uumeniin, jospa saisimme nauttia loputtomasta kesästä sitten...
Ainakin pitäisi keksiä keino jolla ulkoilmaelämää voisi jatkaa syksyn tultuakin, ei kun kotaa ja jotain pihalla rakentamaan..
PoistaTämän postauksen olisin voinut myös kirjoittaa. Niin tuttu tunne, kun halvalla saa ja sitten jään ihmettelemään, että mihin tämän nyt laittaisi. Lohduksi voin sanoa, että kaikki ovat aina paikkansa löytäneet.
VastaaPoistaNiin se tosiaan taitaa olla, että kun tavaroille antaa vähän aikaa ja mahdollisuutta niin kyllä ne yleensä itselleen paikan ja tarkoituksen löytävät.
Poista