Hae tästä blogista

lauantai 22. heinäkuuta 2017

Härkösen uusi hima ja omat kierrätyslöydöt



Viikko sitten loppuneessa Globe Hopen kassi-arvonnassa kysyin osallistujilta että mitä he ovat viimeksi hankkineet kierrätettynä tai käytettynä.  Vastauksista löytyy koko kierrätyksen kirjo, mutta samoin kuin kierrätys- ja kirppismaailmassa yleensä,  painopiste tuntui olevan vaatteissa ja yksittäisissä sisustuksen helmiksi nostetuissa kalusteissa.  


Viime vuonna kirjoitin , etten ole koskaan vielä pelastanut mitään roskalavalta. Vaan nyt olen! Kaikenlaista. Tarpeellista ja vähemmän tarpeellista, kuten nämä öljylyhdyt. Hinta o euroa. Samalta lavalta kotiutui myös Lundia-hyllyjä varastoon ja  metallinen maitokärry jonka ajattelin tuunata siirreltäväksi  yrttimaaksi pihamaalle.



Kierrätyksestä on myös peräisin  tämä läpimitaltaan lähes puolitoistametrinen peili. Paikalliselta annetaan-palstalta bongattu löytö, joka odottaa reissua rautakauppaan jotta peili saadaan tukevasti seinään. Hinta 0 euroa.



Kirppikseltä puolestaan ostin  tämän jonkun-minkä-lie-teollisuusvalaisimen. Tää on iso! Normaalissa huonekorkeudessa tätä ei päätä kolisuttamatta käyttäisi millään, mutta rappusiin juuri sopivan kokoinen. Olemassa olevat sähköosat näyttivät siltä, että niillä päätyisi pimentämään koko kadun sähköt, joten tilalle vaihdettiin Clas Olsonilta hankittu johtolamppu. Hinta 10 + 4,99 euroa.



Tämä terassitakka on ostettu hyväntekeväisyys- myyjäisistä, hinta 5 euroa.  Ajatuksen tasolla terassitakka on kiva, mutta käyttö osoittautui haasteelliseksi.  Parin nuotiontuoksuisen ja savuntäytteisen käyttökerran jälkeen oli pakko taipua viemään ihanuus mökille. Se savun määrä mikä avotulesta syntyy, ei kaupunkiympäristöön oikein millään sovi. Sori vaan naapurit niistä testauskerroista..  

Itseäni on tänä kesänä pohdituttanut miten rajallisesti yrityksillä ja yhteisöillä onkaan välineitä materiaalivirran hallittuun hoitamiseen.  Yksittäisellä kuluttajallakin on rutkasti haastetta siinä miten hallita oman taloutensa tavaraähkyä. Miten haasteellista se sitten enää onkaan erilaisissa organisaatioissa joissa ihmisten käsitykset tavaroiden käyttö- ja kauneusarvoista voivat erota toisistaan paljonkin. En nyt puhu normaaliin toimintaan liittyvästä jätteiden lajittelusta vaan erilaisista poikkeustilanteista kuten muutoista ja muutoksista toiminnassa. On se vaan niin helkkarin paljon helpompaa tilata jätelava pihalle kuin alkaa etsiä tavaroille uusia koteja.

Näissä tilanteissa tarvittaisiin organisaation sisältä joku joka ehtii ja haluaa panostaa (omaa) aikaansa siihen, että kaatopaikalle ei päätyisi tavaraa jota voitaisiin jossain hyödyntää.  Hankala yhtälö;  iso projekti ja suunnaton jätelava helposti siinä pihalla tuppaa  turruttamaan innokkaimmankin kierrättäjän. 



Globe Hope arvonnan voittaja

Globe Hopen kierrätetyn Härkönen kassin voitti nimimerkki Aila kommentilla  `Paljon onnea! Viimeksi pelastin pienen lasiovisen kaapin joutumasta kaatopaikalle. Yhdellä mukana.`  



Kirjoittelen sinulle pikimiten ..


6 kommenttia:

  1. Upeita löytöjä olet tehnyt. Nuo öljylamput ovat aivan huippulöytö

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä en ole saanut aikaiseksi ostaa lamppuöljyä ja opetella sen käyttöä, mutta vastahan se on illat pimenemässä...

      Poista
  2. Kivoja löytöjä ja hyviä ajatuksia yritysten lajittelusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietityttää, että olisiko tässä (pääkaupunkiseudulla) liikeideaksi; haetaan yritysten poistotavaroita, myydään ja jatkojalostetaan mitä kyetään, kierrätetään, loput (toivottomat) toimitetaan kaatopaikalle ja tehdään yritykselle laskelmat kuluista ja tuotoista. Jos tuotot riittävät kuluihin, niin fine! Muuten yritys maksaa sen mitä se joka tapauksessa olisi maksanut kaatopaikkamaksuna.

      Poista
  3. Kiitos voitostani. Ps liityin lukijaksi kun huomasin, että täällä on paljon mielenkiintoista luettavaa.

    VastaaPoista