Pihakesä & vihreyttä sinapinsiemenistä

Tutut tietävät, etten ole varsinaisesti mikään vuoden viherpeukalo. Sain vuosia  sitten ison kasan huonekasveja lahjaksi. Muut nuupahtivat yksi toisensa jälkeen, mutta yksi kukoisti. Sitä sitten hoidettiinkin sananmukaisesti kuin "kukkaa kämmenellä". Useiden kuukausien hellän hoitamisen jälkeen kylässä käynyt vieras kysyi, että kannattaako muovikukkaa noin paljon kastella. MUOVIKUKKAA?!?!! Vuoden viherpeukalo-valintaa on siis turha odotella. En ole mitenkään erikoistunut tuhoamaan pelkästään huonekasveja, vaan viherpeukaloni tappaa kasvit ja kukat yhtälailla talossa ja puutarhassa.   

Leikkokukkiin ei raatsi `tuhlata` kuin korkeintaan kerran pari vuodessa. Metsässä ja pelloillakaan ei vielä ole oikein luonnonkukkia poimittavaksi. Jotain orgaanista olisi kuitenkin kiva saada keittiön ja terassin pöydille. Tarvitaan siis jotain idioottivarmaa vihreää kasvatettavaa, syötävyys lisäbonuksena. 

Purkkiin päätyi kasvamaan sinapinsiementä. Itää (onko tämä oikea termi..) hyvin, kasvaa nopeasti, näyttää hauskalle ja on helppo lisätä purkista suoraan ruoan päälle tai napostella sellaisenaan. Sinapinsiemen muistuttaa maultaan vähän rucolaa eli ei ole ihan mautonta syötävää. Anjovisfilepurkki kasvuastiana ei ole toimivin mahdollinen ratkaisu, koska silloin pitää muistaa antaa sinapinsiemenille päivittäin vettä. Voitonriemuisena onnistumisesta seuraava sato on  jo laitettu  kasvamaan, tällä kertaa kuitenkin hieman isompiin peltipurkkeihin.

Sinapinsiemen on muuten myös erinomainen vaihtoehto rairuoholle pääsiäisen vihreänä koristeena.

Kesäpiha

Pilkahduskin aurinkoa, niin johan lähtivät puutarhakalusteet pihalle. Takapihalla on kesäkeittiö, terassi ja katos ja varsinainen ulkoilmaelämä keskittyykin sinne. Etupihalla, tien vieressä, on meillä  pieni pöytäryhmä kahvitaukojen viettoon.  

Karu penkin, jakkaran ja pöydän yhdistelmä meni uusiksi kun pihasiivouksen seurauksena tehdyllä kaatopaikkakäynnillä kotimatkalle tarttui mukaan kuuden puutarhatuolin kokonaisuus. Kaatopaikallamme on kierrätyskontti, josta voi ottaa mielensä mukaan toisten  kierrätykseen tuomia tavaroita. Toisen roska on toisen aarre; tykkään tuoleista moninkertaisesti enemmän kuin mistään kaupan pakasta vedetystä kalustosta. Eikä tuo maksuttomuuskaan yhtään tyytyväisyyttä vähennä.

Tuolit (ja vanha pöytä)  kaipaavat kuitenkin  maalausta muodostaakseen yhtenäisen  kokonaisuuden. Jollain kiiltävällä ehkä, Miranolilla? Vaan millä värillä? Pitää sopia omenapuun katveeseen, joten musta ei nyt käy. Ehkä ruskeaa jossain muodossa, tai keltaista kenties.. Riittäisikö jos pöydän vain maalaisi kiiltävällä vihreällä?

Mukavaa viikonloppua !